Hyväsatoisessa variksenmarjassa paljon antosyaaneja
Variksenmarja sen sijaan on tyrnin tapaan tuulipölytteinen ja siksi sadoltaan vakaa. Se on myös Suomen kolmanneksi runsain marja heti mustikan ja puolukan jälkeen.
Kuva: Elina Nuortie / Prolk
Teksti: Jouni Tikkanen
Kaikkein herkintä aikaa kasveille on alkukesä, jolloin ne kukkivat ja tarvitsevat pölyttäjiä. Mustikka, puolukka, juolukka, riekonmarja, lakka, vadelma ja mansikka ovat kaikki hyönteispölytteisiä kasveja.
Variksenmarja sen sijaan on tyrnin tapaan tuulipölytteinen ja siksi sadoltaan vakaa. Se on myös Suomen kolmanneksi runsain marja heti mustikan ja puolukan jälkeen. Kahdesta alalajista erityisesti pohjoisempi pohjanvariksenmarja marjoo hyvin, Kainuusta etelään kasvava etelänvariksenmarja aavistuksen niukemmin.
Antosyaaneja variksenmarjassa on mustikkaakin enemmän. Se on mainio mehumarja, mutta myös pirtelöiden ja hillojen raaka-aine, eikä se ole ansainnut vähättelevää nimeään. Sitä on vain käsiteltävä varovaisemmin kuin mustikkaa, koska kuori on paksu ja siitä irtoaa kitkerää makua. Viime vuosina variksenmarjasta on alettu tehdä jopa viinejä.
Variksenmarja Empetrum nigrum
Levinneisyys: Koko maassa. Kahta alalajia: pohjanvariksenmarjaa ja etelänvariksenmarjaa. Meren kalliorannoilta ja hietikoilta rämeille, kangasmetsiin ja tuntureille saakka.
Tuntomerkit: Matala, ainavihanta varpu, jolla on mustat, kiiltävät marjat. Lyhyet neulasmaiset lehdet.
Merkitys: Kiirunalle ja riekolle variksenmarja merkitsee samaa kuin mustikka teerelle ja pyylle. Myös monien muiden lintujen elinehto.
🌍 Luotettavaa ja tutkittua tietoa luonnosta ja ympäristöstä Palkittua ja asiantuntevaa luontojournalismia. 🔓 Tilaajana opit tuntemaan luontoa ja eri lajeja ja saat syvällistä tietoa muuttuvasta ympäristöstämme Tilaukseen sisältyy rajaton pääsy digiarkistoon.
🌿 Tilaamalla Suomen Luonnon tuet luonnonsuojelutyötä. Tuottomme käytetään Suomen luonnonsuojeluliiton työhön.
📌 Tilaa nyt – ensimmäinen kuukausi vain 1 €!
Lehti + Digitilaus sisältää
10 painetun lehden numeroa vuodessa.
lehtiartikkelit lisämateriaaleineen (videoita, ääniä, lisäkuvia) helposti verkossa luettavassa muodossa.
Juolukassa on runsaasti niin sanottuja flavonoleja, etenkin kversetiiniä, jonka on huomattu vaikuttavan ehkäisevästi muun muassa sydän- ja verisuonitauteihin.
Riekonmarjan sato on pieni, eikä sitä juuri hyödynnetä, mutta tutkijoiden kiinnostus on herännyt. Tiedetään, että riekonmarjassa on vähän sokereita mutta poikkeuksellisen paljon syaniidi-3-O-arabinosiidi-nimistä antosyaania.