Itämerellä sivuttiin viime yönä aallonkorkeusennätystä. Yhtä korkea 8,2 metrin merkitsevä aallonkorkeus on mitattu vain joulukuussa 2004.
Pohjoisen Itämeren merkitsevä aallonkorkeus sivusi mittausennätystä puoliltaöin 11.–12.1.2017 välisenä yönä.
Teksti: Antti Halkka
Pohjoisella Itämerellä sivuttiin viime yönä tasan puolitaöin aaltoennätystä. Merkitseväksi mitatuksi aallonkorkeudeksi saatiin 8,2 metriä, joka on sama kuin Rafael-myrkskyn aikaan 22. joulukuuta 2004.
”Valvoin ja seurasin korkeuksia ja totesin, että käytiin ennätyksessä joka on saavutettu vain kerran aikaisemmin”, sanoo eläkkeellä oleva Ilmatieteen laitoksen tutkimusprofessori Kimmo Kahma.
Hän kehottaa varmistamaan asian Ilmatieteen laitoksen erikoistutkija Heidi Petterssonilta.
”Kyllä merkitsevä aallonkorkeus kävi 8,2 metrissä ja ennätystä sivuttiin”, sanoo Pettersson.
”Mallin mukaan suurin yksittäinen aalto olisi silloin noin 15 metriä.”
Merkitsevä aalonkorkeus lasketaan aaltopoijun mittaamasta vajaan puolen tunnin eli 1600 sekunnin mittausjaksosta ja lähetetään satelliitin kautta tutkijoille ja samalla automaattisen tarkistuksen kautta laitoksen nettisivuille.
Pohjoisen Itämeren aaltopoiju on ollut paikallaan syksystä 1996. Se on nostettu pois vain jäätalven ulottuessa mittauspisteeseen, joka on vielä Suomen eteläisintä pistettä Bogskärin majakkaa selvästi ulompana Itämerellä.
Petterssonin mukaan Suomen aaltopoijun ennätykset ovat myös Itämeren mittausennätyksiä.
Suurempia aallonkorkeuksia on kuitenkin mallitettu, mutta ei mitattu, ainakin Gudrun-myrskyn aikaan 2005.
”Tuolloin korkein aallokko oli poijusta etelään olevalla merialueella”, sanoo Pettersson.
Aallokon suuruutta luo tuulen pyyhkäisymatka, joka nyt etelätuulella ulottui poijulta noin 500 kilometriä Itämeren eteläosiin. Myrsky myös kesti kyllin kauan.
Lisäys klo 11:40, Huomasin, että HS kertoi aaltoennätyksestä hieman tätä uutista ennen.
Lisäus klo 17:10, Ilmatieteen laitos on tänään tiedottanut aalloista.
🌍 Luotettavaa ja tutkittua tietoa luonnosta ja ympäristöstä Palkittua ja asiantuntevaa luontojournalismia. 🔓 Tilaajana opit tuntemaan luontoa ja eri lajeja ja saat syvällistä tietoa muuttuvasta ympäristöstämme Tilaukseen sisältyy rajaton pääsy digiarkistoon.
🌿 Tilaamalla Suomen Luonnon tuet luonnonsuojelutyötä. Tuottomme käytetään Suomen luonnonsuojeluliiton työhön.
📌 Tilaa nyt – ensimmäinen kuukausi vain 1 €!
Lehti + Digitilaus sisältää
10 painetun lehden numeroa vuodessa.
lehtiartikkelit lisämateriaaleineen (videoita, ääniä, lisäkuvia) helposti verkossa luettavassa muodossa.
Antti Halkka toimii Suomen Luonnon toimituspäällikkönä. Hän kirjoittaa lehteen ja sen verkkosivuille luonto- ja ympäristöaiheista. Sää- ja ilmastoasiat ovat yksi kiinnostuksen kohteista.
Huippuvuorilla on Frank-myrskyn saattelemana saavutettu uusia joulukuun lämpöennätyksiä. Lämpötila nousi 8,7 asteeseen eli kesäiseksi. Itse myrsky ei yltänyt ennätyksiin vaikka onkin ollut erittäin voimakas.
Irman jälkeen Karibianmerellä raivoaa nyt Maria, viidennen eli korkeimman luokan hurrikaani eli trooppinen hirmumyrsky. Mutta miten tuuli oikein syntyy?
Itämerellä syntyi Ruotsin Ilmatieteen ja hydrologian laitoksen mukaan tänä talvena uusi jään vähyyden ennätys. Suomen Ilmatieteen laitoksen jäätutkija Jouni Vainio pitää tätä mahdollisena, mutta mittauksissa on tulkinnanvaraisuuta.
Hangon lintuasemalla Hankoniemen kärjessä nähtiin maanantaina 22.4. ennätyksellinen kurkien kevätmuutto. Lintuaseman ohitti päivän aikana peräti 9875 pitkäkaulaa.
