Lapset istuivat jättiläislumpeella Helsingin Kaisaniemen puutarhassa 1889.
Kuva: Luonnon Ystävä -lehti 1900
Teksti: Jouni Tikkanen
Helsingin Sanomat kertoi, kuinka Kaisaniemen kasvitieteelliseen puutarhaan istutettiin jälleen paljon huomiota herättänyt jättilumme. Asia ei ole aivan uusi, sillä Kaisaniemessä on ollut jättilumpeita jo 1800-luvulla.
Biologi Hannu Aarnio Imatralta lähetti Suomen Luonnolle vuonna 1900 Luonnon Ystävä -lehdessä julkaistun kuvan. Kuvateksti kuuluu ”VICTORIAHUSET I BOTANISKA TRÄDGÅRDEN I HELSINGFORS 1899”. Kuvan perusteella Victoriahuset ei 1900-luvun taitteessa ollut sama 12-kulmainen huone, jossa lumpeet nykyisin kasvavat, mutta Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa se on sijainnut. Muita kasvitieteellisiä puutarhoja kaupungissa ei nimittäin ollut.
Jutussa kerrotaan, että lumme on peräisin Amazonista.
”Epäilen, että kasvitieteellisellä on ollut koko ajan sama lummekanta”, Aarnio sanoo.
Ylipuutarhuri Pertti Pehkonen ei ole asiasta varma, mutta johtolanka on arvokas.
”Hyvin todennäköistä on, että se on sama. Meillä on ollut vain tieto, että lumme olisi tuotu puutarhaan kansalaissodan aikaan, mutta tämä ei ole ollut varmaa. 1930-luvulta on myös lehtileike, jossa lapset istuvat lumpeen päällä, mutta emme tiedä, miltä vuodelta kuva on. Onkohan kyseessä sama kuva?”
Saatuaan kuvan nähtäväksi Pehkonen palaa asiaan. Käy ilmi, että kuva on eri. Vuoden 1889 kuvan laji ei myöskään ole parananjättilumme vaan amatsoninjättilumme (Victoria amazonica). Pehkonen on saanut aiheesta lisätietoa:
”Lummehuone tehtiinkin jo 1892 yhteen Palmusalin kolmesta itäpuolella sijainneista huoneista. Huoneet olivat puuta ja lasia, allas 80 cm syvä, joka tyhjennettiin talveksi. Siellä kasvatettiin 1892–1908 Victoria regia, V. amazonica, eli amatsoninjättilummetta ja sen jälkeen parananjättilummetta. Ja tämä on siis samaa kantaa edelleen.”
Pehkosen mukaan parananjättilumme oli harvoja kasveja, jotka selvisivät jatkosodan pommituksista.
Kaisaniemen puutarhan perusti vuonna 1763 maaherra Hans Henrik Böje. Kasvitieteellinen puutarha siitä tuli Turun palon jälkeen, kun Turun Akatemia muutti Helsinkiin 1828.
🌍 Luotettavaa ja tutkittua tietoa luonnosta ja ympäristöstä Palkittua ja asiantuntevaa luontojournalismia. 🔓 Tilaajana opit tuntemaan luontoa ja eri lajeja ja saat syvällistä tietoa muuttuvasta ympäristöstämme Tilaukseen sisältyy rajaton pääsy digiarkistoon.
🌿 Tilaamalla Suomen Luonnon tuet luonnonsuojelutyötä. Tuottomme käytetään Suomen luonnonsuojeluliiton työhön.
📌 Tilaa nyt – ensimmäinen kuukausi vain 1 €!
Lehti + Digitilaus sisältää
10 painetun lehden numeroa vuodessa.
lehtiartikkelit lisämateriaaleineen (videoita, ääniä, lisäkuvia) helposti verkossa luettavassa muodossa.
Maa on kuurassa Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa, mutta kasvihuoneista paistaa kutsuva valo. Näyttää lämpimältä ja sitä se onkin, mukava lenseä tuulahdus.
Parhaillaan elokuvateattereissa pyörivä Virpi Suutarin dokumentti Eedenistä pohjoiseen on vaikuttava kuvaus rakkaudesta, elämästä ja puutarhanhoidosta. Myös Suomen Luonnon toukokuussa 2.5. ilmestyvän numeron teemoja ovat puutarha ja luonnonkasvit.
Nyt on oikea aika aloittaa pölyttäjien keinopesien valmistus. Pesät laitetaan ulos vasta alkukeväästä, mutta alkutöiden jälkeen puun on hyvä antaa kuivua talven yli ennen viimeistelyä ja asennusta.
Humalalla oli huono satovuosi Euroopassa 2015, ja samaan aikaan sen kysyntä on moninkertaistunut IPA-oluiden buumin myötä. Mutta onpa humalalla muutakin käyttöä: vanha viljelykasvi on löytänyt uuden paikkansa puutarhojen koristekasvina, Suomen Luonto kertoi tässä jutussa 2011.
