Kudulle juuri näihin aikoihin käyviä haukia elää miltei kaikissa järvissämme, joissa ja meressä. Kalat hakeutuvat matalille rannoille kasvillisuuden sekaan kutemaan, laskemaan mätinsä ja maitinsa. Naaras päästää mätiä useampaan kohtaan turvatakseen poikasille riittävän ravinnon.
Hauet ovat kevätpuuhissaan. Kuva: Johannes Sipponen / Cartina
Teksti: Johanna Mehtola
Kudulle juuri näihin aikoihin käyviä haukia elää miltei kaikissa järvissämme, joissa ja meressä. Kalat hakeutuvat matalille rannoille kasvillisuuden sekaan kutemaan, laskemaan mätinsä ja maitinsa. Naaras päästää mätiä useampaan kohtaan turvatakseen poikasille riittävän ravinnon.
Matalikossa teutaroivien eväkkäiden melskeen voi kuulla kaukaa. Kevätauringon lämmittämässä vedessä ne ovat myös helppoja saaliita.
Katso oheisesta taulukosta kaikkien kalojemme kutuajat. Taulukon on laatinut Sakke YrjöläHannu LehtosenIson kalakirjan mukaan (WSOY 2003).
Ulkoasu Sakke Yrjölä, sisältö Hannu Lehtosen Iso kalakirja (WSOY 2003)
🌍 Luotettavaa ja tutkittua tietoa luonnosta ja ympäristöstä Palkittua ja asiantuntevaa luontojournalismia. 🔓 Tilaajana opit tuntemaan luontoa ja eri lajeja ja saat syvällistä tietoa muuttuvasta ympäristöstämme Tilaukseen sisältyy rajaton pääsy digiarkistoon.
🌿 Tilaamalla Suomen Luonnon tuet luonnonsuojelutyötä. Tuottomme käytetään Suomen luonnonsuojeluliiton työhön.
📌 Tilaa nyt – ensimmäinen kuukausi vain 1 €!
Lehti + Digitilaus sisältää
10 painetun lehden numeroa vuodessa.
lehtiartikkelit lisämateriaaleineen (videoita, ääniä, lisäkuvia) helposti verkossa luettavassa muodossa.
Suomen Luonnon toimittaja kirjoittaa retkijuttuja upeasta Suomen luonnosta, mielenkiintoisista henkilöistä, ympäristöystävällisestä arjesta – ja antaa lisäksi virikkeitä moneen menoon.
Sammakot aloittavat kevätkarkelonsa ja pian tuloksena ovat ojia, puroja ja rantoja koristavat kiinteät kutumatot. Siis jos asialla on ollut sammakko tai viitasammakko. Maamme kolmas sammakkolaji rupikonna kutee pienet munansa hienostuneesti kuin helminauhalle.