Eläimillä on keinonsa selvitä Pohjolan talvioloista. Osa rakentaa pesän ja kotiutuu, toiset viettävät kulkurin elämää ja saalistavat. Mitä orava, kettu, mäyrä, ilves ja karhu ovat keksineet pakkasten varalle?
Karhu yleisimmässä talvipesätyypissään: hylätyssä muurahaispesässä. Kuvitus: Tom Björklund
Teksti: Mirva Uotila
Eläimillä on keinonsa selvitä Pohjolan talvioloista. Osa rakentaa pesän ja kotiutuu, toiset viettävät kulkurin elämää ja saalistavat. Mitä orava, kettu, mäyrä, ilves ja karhu ovat keksineet pakkasten varalle?
Talvella suurin osa suomalaisista nisäkkäistä vaipuu horrokseen, painuu talviunille tai kuluttaa aikansa keräten ruokaa ja lepäillen. Pienet nisäkkäät hakevat usein suojaa lumen alta, mutta osa eläimistä ei kokonsa puolesta pysty kaivautumaan hankeen. Niiden on sopeuduttava talveen muilla keinoilla, kuten pesällä tai paksulla turkilla.
Talvipesän on suojattava eläintä kahdelta erilaiselta vaaralta: pedoilta ja pakkaselta. Tässä oivan avun tarjoaa lumipeite, joka sekä kätkee pesän alleen että eristää sen lämpöiseen vaippaansa. Luonnossa liikkuessa talvipesiä voikin olla hyvin vaikea havaita, ja vaikka pesäkolon sattuisi huomaamaan, sen sisältö jää usein arvailun varaan.
Kaikki eläimet eivät tarvitse talvipesää, vaan pärjäävät paksun turkkinsa ja valppaiden aistiensa turvin. Tällaisia ovat muun muassa ilves ja kettu. Tarkkakorvaisina ne kuitenkin kuulevat lähestyvän ihmisen jo kaukaa ja lähtevät liikkeelle, joten niidenkään lepopaikkoja ei ole helppo huomata.
Miltä karvanaamojen talvilepopaikat näyttävät ja missä eri eläimet mieluiten silmänsä ummistavat? Valitsimme juttuun viisi tuttua nisäkästä ja selvitimme niiden lepojärjestelyjen lisäksi, mitkä ovat lajien suurimpia haasteita talvisin ja millä konsteilla eläimet selviävät niistä.
Valokuvamateriaalia eläinten lepopaikoista on hyvin niukasti, joten kutsuimme taiteilijan avuksi työhön. Kuvitukset laadittiin yhdessä alan asiantuntijoiden ja kuvataiteilija Tom Björklundin kanssa.
Lisää talvipesistä seuraavassa Suomen Luonto -lehdessä 10/13. Lehti ilmestyy 13.12. Sen voi ostaa Lehtipisteestä tai digitaalisena Lehtiluukusta ja tilata täältä.
🌍 Luotettavaa ja tutkittua tietoa luonnosta ja ympäristöstä Palkittua ja asiantuntevaa luontojournalismia. 🔓 Tilaajana opit tuntemaan luontoa ja eri lajeja ja saat syvällistä tietoa muuttuvasta ympäristöstämme Tilaukseen sisältyy rajaton pääsy digiarkistoon.
🌿 Tilaamalla Suomen Luonnon tuet luonnonsuojelutyötä. Tuottomme käytetään Suomen luonnonsuojeluliiton työhön.
📌 Tilaa nyt – ensimmäinen kuukausi vain 1 €!
Lehti + Digitilaus sisältää
10 painetun lehden numeroa vuodessa.
lehtiartikkelit lisämateriaaleineen (videoita, ääniä, lisäkuvia) helposti verkossa luettavassa muodossa.
Sed quia consequuntur magni dolores eos qui ratione voluptatem sequi nesciunt. Sed quia consequuntur magni dolores eos qui ratione voluptatem sequi nesciunt.
Mistä suurimmat alliparvet löytyivät? Mitä muita talvisen ulkomeren lajeja tapasimme retkellämme? Toimittaja Mari Pihlajaniemi kävi Markku Mikkola-Roosin ja Jarmo Niemisen kanssa etsimässä talvehtivia alleja joulukuiselta mereltä.
