Vaikka Suomessa tavatuista yli 1000 suurperhoslajista vain 30 talvehtii aikuisena, on diapaussinsa eli lepotilansa aikuisena viettävistä hyönteisistä mahdollista saada havaintoja myös paukkupakkasissa – kunhan tietää, mistä etsii.
Todennäköisimmin hyönteisiä näkee luolissa, bunkkereissa, maakellareissa, autiotaloissa sekä muissa suojaisissa ja rajatuissa tiloissa, joista etsiminen on helppoa. Aikuistalvehtijoiden joukossa on päiväperhosia, mittareita, yökkösiä ja venhokkaita.
Päiväperhosista melko helposti löytyvät nokkosperhonen ja neitoperhonen. Aikuisena talvehtivat myös suruvaippa, herukkaperhonen ja Suomessa harvoin tavattavat isonokkosperhonen ja valkotäplänokkosperhonen sekä kirsikkaperhonen. Talvehtivana vaikeasti havaittava sitruunaperhonen viettää talven taivasalla, varvikoissa tai talventörröttäjien varsilla.
Talvisen luolan vakioasukas on oranssinruskea ja suurikokoinen liuskayökkönen, joita saattaa kohdata suurina joukkoina. Lajin lisäksi maassamme on tavattu 15 aikuisena talvehtivaa hämykkö- ja yökköslajia.
Maanalaisia tiloja suosii myös kolmiomainen kiiltomittari, jonka lisäksi mittareista talvehtivat aikuisena myös kauniin vihreät vihervarpupmittari ja kaunovarpumittarit.
Aikuisena talvehtiminen on perhosten keskuudessa kuitenkin harvinaista. Perhosen kehitysvaiheista yleisin talvehtimismuoto on toukka, vaikka iso osa talvehtii myös kotelona. Vain osa eteläisen suomen lajeista talvehtii munana.
Diapaussiin aikuisena menevät perhoset ilmestyvät esiin ensimmäisenä keväällä, heti ilmojen lämmettyä.
Neitoperhosen elinkaaressa aikuisvaihe kestää jopa 11 kuukautta. Tästä ajasta kuluu noin puoli vuotta talvilevossa.
Ensimmäiset lajin edustajat havahtuvat ja tulevat esiin jo helmi–maaliskuussa. Aikuiset yksilöt parittelevat heti keväällä.
Talvehtinut sukupolvi lentää kesäkuulle saakka. Kesä–heinäkuussa neitoperhosen mustia toukkia voi nähdä nokkosenlehdillä. Toinen sukupolvi lentää heinäkuusta syys–lokakuulle, jolloin ne jälleen vetäytyvät talvehtimispaikkoihinsa.
Aikuisena talvehtivista suurperhosistamme pisimpiin kestävä perhosvaihe on liuskayökkösellä. Sen aikuisvaihe kestää yli vuoden.
Aikuisena talvehtivat suurperhoset Lista: Anssi Teräs (museomestari, Åbo Akademi)
🌍 Luotettavaa ja tutkittua tietoa luonnosta ja ympäristöstä Palkittua ja asiantuntevaa luontojournalismia. 🔓 Tilaajana opit tuntemaan luontoa ja eri lajeja ja saat syvällistä tietoa muuttuvasta ympäristöstämme Tilaukseen sisältyy rajaton pääsy digiarkistoon.
🌿 Tilaamalla Suomen Luonnon tuet luonnonsuojelutyötä. Tuottomme käytetään Suomen luonnonsuojeluliiton työhön.
📌 Tilaa nyt – ensimmäinen kuukausi vain 1 €!
Lehti + Digitilaus sisältää
10 painetun lehden numeroa vuodessa.
lehtiartikkelit lisämateriaaleineen (videoita, ääniä, lisäkuvia) helposti verkossa luettavassa muodossa.
Rotkojen geologia, lajisto ja tarinat eivät jätä kylmäksi. Suomen rotkot -kirjan (Salakirjat 2014) kirjoittanut Tuomo Kesäläinen vie Suomen Luonnon lukijat etelän valiorotkoille 12.9. ilmestyvässä Suomen Luonnossa.
