Pihallani on monipuolinen lintujen ruokintapaikka. Mielenkiintoni herätti mustarastas, joka kerjää ruokaa varpuselta. Se ei syö muiden rastaiden kanssa vaan juoksee suu ammollaan varpusen perässä. Varpunen on silmin nähden hermostunut ja ajaa sitä koko ajan pois. Rastas lentää ja näyttää ihan hyvinvoivalta muuten. Mistä tämä johtuu? Onko varpunen jossain vaiheessa ollut isolle vauvalle kasvattaja niin kuin leppälintu käelle? Onko tällainen kovinkin yleistä?
Kuva: Nimimerkki kirsiolli / ikkunasuomenluontoon
Teksti: Seppo Vuolanto
Pihallani on monipuolinen lintujen ruokintapaikka. Mielenkiintoni herätti mustarastas, joka kerjää ruokaa varpuselta. Se ei syö muiden rastaiden kanssa vaan juoksee suu ammollaan varpusen perässä. Varpunen on silmin nähden hermostunut ja ajaa sitä koko ajan pois. Rastas lentää ja näyttää ihan hyvinvoivalta muuten. Mistä tämä johtuu? Onko varpunen jossain vaiheessa ollut isolle vauvalle kasvattaja niin kuin leppälintu käelle? Onko tällainen kovinkin yleistä?
Lintujen ruokintapaikkaa tarkkailemalla voi saada selville kaikenlaista ruokailutavoista, lajinsisäisestä nokkimajärjestyksestä, lajien välisistä suhteista ynnä muusta. En ole kuitenkaan koskaan kuullut moisesta havainnosta. Ainakin rastas on nälkäinen. Mitähän sellaista tämä varpunen syö, minkä rastas näkee? Arvelen että kyseessä voi olla nuori mustarastas, kenties vielä viimeisestä poikueesta kesän lopulta tai syksyn alusta. Se näkee varpusen saavan suuhunsa jotakin, mitä se ei itse hennommalla nokallaan pysty saamaan ja haluaa tätä. Olisiko kyseessä auringonkukansiemen?
Rastaan kerjäämisreaktio ei kuitenkaan selvästikään ole laantunut tai kadonnut. Varpuslintujen naaraat kerjäävät myös ravintoa osana soidinmenoja, mutta tässähän ei siitä voi olla kysymys. Koska eri varpuslintulajien kerjääminen on hyvin samanlaista, sen saattaa laukaista jokin muukin seikka kuin aikaisempi elämä varpusen kasvattina. Mustarastaan joutuminen varpusen kasvattamaksi on myös mahdollista, esimerkiksi jos varpunen erehtyy ruokkimaan lähellä pesäkoloaan sijaitsevaa mustarastaan pesää samalla tavalla kuin kirjosieppo erehtyy ruokkimaan räkättirastaan poikasia silloin, kun rastaanpesä on rakennettu pöntön katolle.
Mustarastaalle kannattaa tarjota murskattua maapähkinää, rusinoita tai paloiteltua omenaa, kauraryynejä tai puuroa ja muuta, mitä ei tarvitse kuoria. Pakkasessa jäätyneestä ruuasta rastas ei saa helpolla irti einestä.
🌍 Luotettavaa ja tutkittua tietoa luonnosta ja ympäristöstä Palkittua ja asiantuntevaa luontojournalismia. 🔓 Tilaajana opit tuntemaan luontoa ja eri lajeja ja saat syvällistä tietoa muuttuvasta ympäristöstämme Tilaukseen sisältyy rajaton pääsy digiarkistoon.
🌿 Tilaamalla Suomen Luonnon tuet luonnonsuojelutyötä. Tuottomme käytetään Suomen luonnonsuojeluliiton työhön.
📌 Tilaa nyt – ensimmäinen kuukausi vain 1 €!
Lehti + Digitilaus sisältää
10 painetun lehden numeroa vuodessa.
lehtiartikkelit lisämateriaaleineen (videoita, ääniä, lisäkuvia) helposti verkossa luettavassa muodossa.
Jälleen on aika aloittaa lintujen talviruokinta. Pohjolan talvea jää uhmaamaan noin 70 lintulajia, joista useimmat vierailevat lintulaudoilla säännöllisesti. Tässä vinkkejä lintulautailijalle.
Kirjassa sanotaan, että nuoren mustarastaan nokka on tumma, vanhan keltainen. Toisaalta sanotaan, että kottaraisen nokka on kesällä keltainen ja tummuu talveksi. Olen nähnyt sekä keltanokkaisia että tummanokkaisia mustarastaita. Ovatko tummanokkaiset nuoria?