Huippuvuorilla on Frank-myrskyn saattelemana saavutettu uusia joulukuun lämpöennätyksiä. Lämpötila nousi 8,7 asteeseen eli kesäiseksi. Itse myrsky ei yltänyt ennätyksiin vaikka onkin ollut erittäin voimakas.
Lämpötila arktisella alueella 30.12. Lähde DMI.
Teksti: Antti Halkka
Maailman pohjoisimmat vakituiset asukkaat Huippuvuorilla ovat saaneet viime päivinä nauttia plusasteista keskellä arktista pimeyttä. Aurinko nousee saarilla seuraavan kerran vasta helmikuun puolivälissä, mutta eilen mitattiin uusia joulukuun lämpöennätyksiä.
Esimerkiksi Longyearbyenissä lämpö nousi kesäiseen 8,7 asteeseen eli yli 20 astetta normaalia korkeammaksi. Maailman pohjoisimmassa vakituisen asutuksen pisteessä Ny Ålesundissakin oli 7,2 astetta. Pohjoisnavalla vastaavan lämpenemisen on arveltu nostaneen lämpötilan jopa plussalle, joskaan lähinnä pohjoisnapaa olevien mittapoijujen tiedot eivät ole tätä vahvistaneet. Lämpöaalto pohjoisnavalla keskellä talvea on kuitenkin tosiasia.
Kansainvälisen IABP-ohjelman poijua lasketaan pohjoisnavalle elokuussa 2015. Kuva USCG.
Syynä lämpöaaltoon on osaksi pohjoiseen Eurooppaan Suomenkin ylle pysähtynyt vahva sulkukorkeapaine, joka on ohjannut myrskymatalapaineet kulkemaan vahvan suihkuvirtauksen saattelemina kohti pohjoista.
Frankiksi Britanniassa nimetty myrskymatalapaine on myös ollut poikkeuksellisen voimakas ja auttanut kuljettamaan leutoa ilmaa navalle asti. Matalapaine syveni erittäin nopeasti ja ilmanpaine putoisi Islannissa 930 hehtopascaliin, mikä on syvempi kuin esimerkiksi Norjan (936 hPa) ja Suomen (940 hPa) ennätykset, mutta jää Islannin ja Britannian ennätyksistä.
Siis poikkeuksellisen syvä matalapaine, mutta ei lähellä ennätystä, kuten oheisesta RGS-weatherin sivuilla julkaistusta kuvasta ilmenee. Kuvasta puutuvat trooppiset myrskyt, joiden ennätys on hurrikaani Wilmalla.
Syvin ei-trooppinen matalapaine on todennäköisesti tankkilaiva Braerin hajoamisen Shetlanninsaarilla 1993 aiheuttanut matala (artikkelini Braerin haaksirikon seurauksista julkaistiin Suomen Luonnossa 2/1993).
🌍 Luotettavaa ja tutkittua tietoa luonnosta ja ympäristöstä Palkittua ja asiantuntevaa luontojournalismia. 🔓 Tilaajana opit tuntemaan luontoa ja eri lajeja ja saat syvällistä tietoa muuttuvasta ympäristöstämme Tilaukseen sisältyy rajaton pääsy digiarkistoon.
🌿 Tilaamalla Suomen Luonnon tuet luonnonsuojelutyötä. Tuottomme käytetään Suomen luonnonsuojeluliiton työhön.
📌 Tilaa nyt – ensimmäinen kuukausi vain 1 €!
Lehti + Digitilaus sisältää
10 painetun lehden numeroa vuodessa.
lehtiartikkelit lisämateriaaleineen (videoita, ääniä, lisäkuvia) helposti verkossa luettavassa muodossa.
Antti Halkka toimii Suomen Luonnon toimituspäällikkönä. Hän kirjoittaa lehteen ja sen verkkosivuille luonto- ja ympäristöaiheista. Sää- ja ilmastoasiat ovat yksi kiinnostuksen kohteista.
Irman jälkeen Karibianmerellä raivoaa nyt Maria, viidennen eli korkeimman luokan hurrikaani eli trooppinen hirmumyrsky. Mutta miten tuuli oikein syntyy?