Miksi liito-orava jyrsii linnunpöntön katon vesivaneria?
Kuva: Vesa Korhonen
Teksti: Matti Helminen
Viime vuosina on kertynyt useita havaintoja siitä, että niin jyrsijät kuin jäniksetkin joskus purevat suorastaan pilalle vesivanerista valmistettuja rakenteita.
Kun erään ulkoilualueen käymälän ovi oli purtu Pudasjärvellä lähes muotopuoleksi, voitiin hampaanjäljistä päätellä, että asialla oli ollut metsäjänis. Vastaavasti pääteltiin oravan olleen ”tihutöissä”, kun purujäljet olivat suojelualueen rajakilvessä.
Oheinen kuva osoittaa, että liito-oravallakin voi olla tämä taipumus, kun ehkäpä oman asumapöntön vanerikatto on kelvannut nakerruskohteeksi.
Syy vesivanerin puremiseen on epäselvä. Olen pyrkinyt selvittämään, olisiko vanerin liimassa jotain ravinnetta, jota purijat köyhän talviravintonsa lisukkeeksi kaipaavat. Näyttää kuitenkin epätodennäköiseltä, että käytetty hartsiliima sisältäisi lisäravinteita.
Mahdollinen selitys on myös jatkuvasti kasvavien etuhampaiden terottaminen kovaa vaneria purren. Jos etuhampaat eivät kulu tarpeeksi, ne kasvavat eläintä haittaaviksi torahampaiksi. Ehkäpä selitys on kuitenkin hyvin yksinkertainen. Vesivaneri joko maistuu hyvältä tai pelkkä jyrsiminen ilman selvää tavoitetta on eläintä viehättävää ajanvietettä. Pitääkö kaiken, mitä nisäkkäät tekevät, olla tarkoituksenmukaiseksi ymmärrettävää?
🌍 Luotettavaa ja tutkittua tietoa luonnosta ja ympäristöstä Palkittua ja asiantuntevaa luontojournalismia. 🔓 Tilaajana opit tuntemaan luontoa ja eri lajeja ja saat syvällistä tietoa muuttuvasta ympäristöstämme Tilaukseen sisältyy rajaton pääsy digiarkistoon.
🌿 Tilaamalla Suomen Luonnon tuet luonnonsuojelutyötä. Tuottomme käytetään Suomen luonnonsuojeluliiton työhön.
📌 Tilaa nyt – ensimmäinen kuukausi vain 1 €!
Lehti + Digitilaus sisältää
10 painetun lehden numeroa vuodessa.
lehtiartikkelit lisämateriaaleineen (videoita, ääniä, lisäkuvia) helposti verkossa luettavassa muodossa.
Matti Helminen vastasi Kysy luonnosta -palstan lukijoiden kysymyksiin vuosina 1985-2015. Helmisen vastausaluetta olivat nisäkkäisiin liittyvät kysymykset.
Suomen nisäkkäitten uhanalaisuusluokitus on päivitetty. Kahdeksan lajin uhanalaisuusluokka on nyt parempi kuin vuonna 2010, eikä yhdenkään lajin luokka ole arvioinnissa huonontunut.