Miksi kiertää Töölönlahti: linnut ja kaupunkimaisema!
Kesytön silkkiuikku on Töölönlahden pesimälinnustoa. Kuvat Samuli Haapasalo. Kuvia ei ole kuvattu Töölönlahdella.
Teksti: Samuli Haapasalo
Kävelin taas viime viikolla Töölönlahtea ympäri. Työntelin yksivuotiaan tyttärenpoikani rattaita. Nuorimies katseli lintuja, olemme siis samalla aaltopituudella. Sitten hän uinahti hiljakseen päiväunille rattaiden rauhaisassa keinunnassa.
Yllättävän hauska lintukirjo kohtaa kulkijaa Töölönlahdella. Katse kiintyy ensin kesyttömään silkkiuikkuun. Se kuuluu lahden pesimälinnustoon. Ruovikosta törähtelee myös nokikanan napakkaa ääni, ja välistä lintu ui esiin avoveteen. Harvinaistuva laji pesii Töölönlahdella. Hyvä! Haapanoita lienee useita pareja, sinisorsia tietysti samoin.
Nokikana töräyttelee Töölönlahden ruovikoissa.
Kyhmyjoutsenella on peräti seitsemän poikasta. Pesää oli mahdollista seurata haudonta-aikana. Muita isoja veslintuja ovat poikasiaan ohjaavat valkoposkihanhet ja kanadanhanhet. Veden päällä kirkuvat tiirat, ja haarapääskyt lentelevät hyönteispyynnissä. Näen kolme lokkilajia. Västäräkki tepastelee keikkuen rannoilla. Pian lainsuojattomaksi esitetty viisas naakka on täällä.
Ruovikon kätköistä kantautuu useammankin ruokokerttusen vaihteleva laulu. Kuulin myös jankuttavamman rytikerttusen. Voimakkaasti vähentynyt pajusirkkukin lauleli säettään lahden kaakkoiskulman ruovikossa. Olen varma, että ainakin muuttomatkallaan hetkeksi pysähtyneenä täällä kuuluu jonakin yönä kiintoisista yölaulajista luhtakettunen ja pensassirkkalintu.
Voisiko luhtakerttunenkin taituroida laulullaan Töölönlahdella? Kyllä, on veikkaukseni.
Värikäs tikli on tilkutellut puiden latvustoissa joka lenkillä. Nyt kesällä yllättää peräti kolme laulavaa pensaskerttua Kansallisoopperan ja Finlandiatalon välisellä alueella. Yleiset peippo ja pajulintu ovat äänessä useassa kohdassa. Puistoissa on sijaa rastaillekin, useammalle lajille. Varpustakin, kotivarpusta, joka on monin paikoin kadoksissa, asustaa kunnon parvi aivan lahden poihjoispäässä.
Lähes poikkeuksetta kohtaamani lintuja ja maisemaa kuvanneet ovat olleet englantia puhuvia turisteja. Lahdessa on siis kansainvälisestikin jotakin erityistä.
Kun lenkillä nousee radanvarren kallioille Linnunlaulussa, saa parhaat näkökulmat niin Finlandiataloon kuin Oopperaankin. Arkkitehtonisesti tämä näkökulma on yllättävän hieno, fasadit aukeavat vaikuttavasti linnunlaulun koristeellisten puuvillojen lomasta. Lienevätkö arkkitehdit piirtäneet nämä kulttuurirakennukset nimenomaan pääsuuntana tältä etäisyydeltä Linnunlaulun mäki? Merenlahti ja puistot antavat merkittävän elementin kaupunkimaisemaan.
Selitys varsin monipuoliselle linnustolle on, että lahdella kasvaa sopivassa määrin järviruokoa ja oopperan puolella on mukavan matalia rantoja. Myös suuria puita kasvaa rannoilla ilahduttavan paljon. Lintujen moninaisuuden kannalta olennaista on, että alueella on paljon myös pensaita. Juuri nyt yksinkertainen mutta suurikukkainen keltainen ruusu teki erityisen vaikutuksen.
Töölönlahden kiertävälle lenkille pääsee liittymään myös helposti monilla joukkoliikenteen välineillä, raitiovaunulla, junalla ja bussilla. Kaunein, ekologisin ja halvinkin tapa kehittää Töölönlahden aluetta on ottaa lähtökohdaksi lahden oma kauneus keskeisessä kaupunkimiljössä sekä luonnon monimuotoisuus ja sen merkitys modernin kaupunkirakenteen elävöittäjänä ja rikastuttajana.
🌍 Luotettavaa ja tutkittua tietoa luonnosta ja ympäristöstä Palkittua ja asiantuntevaa luontojournalismia. 🔓 Tilaajana opit tuntemaan luontoa ja eri lajeja ja saat syvällistä tietoa muuttuvasta ympäristöstämme Tilaukseen sisältyy rajaton pääsy digiarkistoon.
🌿 Tilaamalla Suomen Luonnon tuet luonnonsuojelutyötä. Tuottomme käytetään Suomen luonnonsuojeluliiton työhön.
📌 Tilaa nyt – ensimmäinen kuukausi vain 1 €!
Lehti + Digitilaus sisältää
10 painetun lehden numeroa vuodessa.
lehtiartikkelit lisämateriaaleineen (videoita, ääniä, lisäkuvia) helposti verkossa luettavassa muodossa.
"Linturetkellä"-juttusarjassa seurataan retkeillen vuoden kiertoa pohjoisessa: Suomessa, Norjan Ruijassa Varanginvuonolla ja Virossa, välillä hieman kauempanakin Skotlannissa, jopa Galapagossaarilla. Lintujen lisäksi siinä kohdataan myös nisäkkäitä, muuta luontoa ja mielenkiintoisia retkipaikkoja.
Samuli Haapasalo on pitkänlinjan luontoharrastaja ja retkeilijä, jonka harrastus on laajentunut lintu- ja luontokuvaukseen. Kuva: Pekka Nurminen
Jalohaikaran ensimmäinen pesintä Suomessa oli vain ajoituskysymys, sillä niiden vierailut Suomenlahden pohjoispuolella ovat yleistyneet selvästi viime vuosina.
Gotlannissa kelpaa lintuharrastajan lomailla. Siivekkäitä voi havainnoida maisemamatkailun lomassa ja kulttuurikohteeksikin löytyy museollinen lintumaalari Lars Jonssonin töitä.
