Monen linnun laulu tai jokin muu ääni antaa vihjeen sen nimestä. Hienosti sanottuna kyse on onomatopoeettisesta, ääntä jäljittelevästä nimestä.
Muutamat linnut kertovat nimensä suoraan: Alli laulaa muuttoparvessaan tai tunturijärvellä upean tunnelmallisesti aa-aa-aalli ja hietikolla piipertävä tylli sanoo tyyi-tyyi. Kuikka ja kuovi ovat kaikille tuttuja. Soilla soidintavan kahlaajan identiteetti ei jää epäselväksi: liro-liro-liro…
Kuusikoissa tiputtelee pitkälle kesään tynnyrilintu, jonka nimi on sittemmin muutettu tiltaltiksi: tilt-talt-talt-tilt… Juuri kosteassa, vanhassa kuusikossa linnun ääni pääsee omimmilleen; se saa lisää kellarimaista kaikua. Kiinnostavaa on, että tiltaltti sanoo nimensä myös saksaksi, Zilpzalp, ja englanniksi, Chiffchaff. Koristeellinen tikli kertoo samaan tapaan, kuka on: didl-lit, didl-lit.
Korpin korp kajahtaa erämaissa, naakan pinkeä njiak taajamissa ja huuhkajan jyhkeä uu-hu kallioseuduilla. Kehrääjän rukki surisee somasti mäntykankailla ja kuhankeittäjä kertoo, mitä on valmistumassa kattilassa. Härkälinnun mylvintä on tuttu lintujärviltä. Taivaanvuohi mäkättää lennossa pyrstösulillaan.
Käki on kiinnostava kahdessakin mielessä: kuk-kuu on äänistä tunnetumpi, mutta välillä sen jälkeen kuuluu kova kähinä: kuka-käki. On arveltu, että käki olisi siitä saanut tämän kielellisesti omaperäisen nimensä. Sillä on vastineita myös lähisukukielissämme kuten saamessa, virossa, vatjassa ja vepsässä.
🌍 Luotettavaa ja tutkittua tietoa luonnosta ja ympäristöstä Palkittua ja asiantuntevaa luontojournalismia. 🔓 Tilaajana opit tuntemaan luontoa ja eri lajeja ja saat syvällistä tietoa muuttuvasta ympäristöstämme Tilaukseen sisältyy rajaton pääsy digiarkistoon.
🌿 Tilaamalla Suomen Luonnon tuet luonnonsuojelutyötä. Tuottomme käytetään Suomen luonnonsuojeluliiton työhön.
📌 Tilaa nyt – ensimmäinen kuukausi vain 1 €!
Lehti + Digitilaus sisältää
10 painetun lehden numeroa vuodessa.
lehtiartikkelit lisämateriaaleineen (videoita, ääniä, lisäkuvia) helposti verkossa luettavassa muodossa.
Töyhtöhyyppä on todellinen kevääntuoja. Se ei helposti erehdy jäämään Suomeen talven viettoon, vaan lähtee jo hyvissä ajoin kesällä ja syksyllä talvea pakoon Keski- ja Etelä-Eurooppaan. Maalis–huhtikuussa hyypät kuitenkin saapuvat heti ensimmäisten lämpimien lounaisvirtausten myötä pelloillemme kevään airueiksi.