Merimetsojen pesälaskennoissa löydettiin tänä kesänä 24 000 pesää, tiedottaa Suomen ympäristökeskus. Lisäystä edellisvuoteen on 3 800 pesää eli 19 prosenttia.
Kuva: Heikki Kotiranta
Teksti: Johanna Mehtola
Merimetsojen pesälaskennoissa löydettiin tänä kesänä 24 000 pesää, tiedottaa Suomen ympäristökeskus. Lisäystä edellisvuoteen on 3 800 pesää eli 19 prosenttia. Kasvusta 75 prosenttia keskittyi kolmeen suureen yhdyskuntaan, joissa pesii yli kolmannes koko maan kannasta.
Suurimmat yhdyskunnat sijaitsivat Merikarvialla (4 120 pesää), Uudessakaupungissa (2 670 pesää) ja Luvialla (1 770 pesää). Muut yli tuhannen pesän yhdyskunnat sijaitsivat Virolahdella, Kirkkonummella ja Raumalla. Yhdyskuntia löytyi 31 kunnan tai kaupungin alueelta.
Merimetson pesimäkanta oli vahvin Suomenlahdella (8 470 pesää). Selkämerellä laskettiin 7 560, Saaristomerellä 5 400, Merenkurkussa 2 250 ja Perämerellä 315 pesää. Kaikkiaan havaittiin 46 merimetsoyhdyskuntaa, joista kuusi uutta yhdyskuntaa sijaitsivat Pyhtäällä, Loviisassa, Raaseporissa, Naantalissa, Mustasaaressa ja Vaasassa.
Merikotkan vaikutuksesta merimetso ei enää pesi Raaseporin ulkosaaristossa, ja Paraisilla pesien määrä väheni kolmannekseen neljässä vuodessa. Pesien määrä pieneni selvästi myös Kirkkonummella ja Porissa.
🌍 Luotettavaa ja tutkittua tietoa luonnosta ja ympäristöstä Palkittua ja asiantuntevaa luontojournalismia. 🔓 Tilaajana opit tuntemaan luontoa ja eri lajeja ja saat syvällistä tietoa muuttuvasta ympäristöstämme Tilaukseen sisältyy rajaton pääsy digiarkistoon.
🌿 Tilaamalla Suomen Luonnon tuet luonnonsuojelutyötä. Tuottomme käytetään Suomen luonnonsuojeluliiton työhön.
📌 Tilaa nyt – ensimmäinen kuukausi vain 1 €!
Lehti + Digitilaus sisältää
10 painetun lehden numeroa vuodessa.
lehtiartikkelit lisämateriaaleineen (videoita, ääniä, lisäkuvia) helposti verkossa luettavassa muodossa.
Suomen Luonnon toimittaja kirjoittaa retkijuttuja upeasta Suomen luonnosta, mielenkiintoisista henkilöistä, ympäristöystävällisestä arjesta – ja antaa lisäksi virikkeitä moneen menoon.
Mediassa on väitelty siitä, rehevöittääkö merimetso merenlahtia ulosteillaan. Vanhempi tutkija Markku Mikkola-Roos Suomen ympäristökeskuksesta vastaa Suomen Luonnon kysymyksiin.
Viime vuosina on ollut useita lämpimiä ja poutaisia kesiä. Nyt tuli vaihteeksi muuta: kesä on ollut sateinen, viileä ja tuulinen. Helteitä ja aurinkoa odottaneet ovat saaneet pettyä.
Lintumaailmassa on varsin taitavia pesänrakentajia kuten pyrstötiainen tai kuhankeittäjä. Sepelkyyhky taas muistuttaa hieman ihmistä rakennusprojektissaan.