Miksi lokit karttavat ahventen mätipusseja, vaikka muut perkeet menevät kuin kuumille kiville? Onko niissä jotain myrkyllistä tai pahalle maistuvaa? Mätipussit eivät tunnu kelpaavan merenpohjalla liikkuvien olioidenkaan ruuaksi, koska rantaveteen heitetyt pussit jäävät pitkiksi ajoiksi lillumaan pohjalle.

Ahvenen mätipussien ja mätinauhojen kelpaamattomuus lokeille ja muille eläimille on hyvin tunnettu ilmiö. Ihmisravinnoksi ahvenen mäti kelpaa, eikä siitä seuraa mahakipujakaan.

Ahvenen mätimunat ovat valmiina jo mätipussissa putkenomaisen verkkokudoksen sisällä, ja siitä muodostuu mätinauhoja.

Veden turvottamat ja kasveissa, lieoissa ja muissa kiinni olevat limamaiset mätinauhat erottuvat rantavesissä aluksi valkoisina, mutta saavat näkyvyydestään huolimatta olla rauhassa mädinsyöjiltä.

Nauhan muodostama lima muuttuu vähitellen kellertävän läpikuultavaksi. Tämä lima sisältää jotain karkottavaa ainetta, jonka vaikutus kestää jonkin aikaa. Vähitellen poikasten kuoriuduttua nauhat häviävät ja hajoavat luonnon kiertokulussa.

Haluatko lukea koko jutun?

Oletko jo tilaaja? Kirjaudu tästä

TILAA NYT!

🌍 Luotettavaa ja tutkittua tietoa luonnosta ja ympäristöstä
Palkittua ja asiantuntevaa luontojournalismia.

🔓 Tilaajana opit tuntemaan luontoa ja eri lajeja ja saat syvällistä tietoa muuttuvasta ympäristöstämme
Tilaukseen sisältyy rajaton pääsy digiarkistoon. 

🌿 Tilaamalla Suomen Luonnon tuet luonnonsuojelutyötä.
Tuottomme käytetään Suomen luonnonsuojeluliiton työhön.

📌 Tilaa nyt – ensimmäinen kuukausi vain 1 €!

Lehti + Digitilaus sisältää

• 10 painetun lehden numeroa vuodessa.
• lehtiartikkelit lisämateriaaleineen (videoita, ääniä, lisäkuvia) helposti verkossa luettavassa muodossa.
• vain verkossa julkaistavat jutut.
• näköislehden.
• arkiston vuodesta 1941.

Valitse Lehti+Digi

Digitilaus sisältää

• lehtiartikkelit lisämateriaaleineen (videoita, ääniä, lisäkuvia) helposti verkossa luettavassa muodossa.
• vain verkossa julkaistavat jutut.
• näköislehden.
• arkiston vuodesta 1941.

Valitse Digi