Helmikuussa 2000 huomasimme vaimoni kanssa, että orava jyrsi pihlajan kuorta. Onko tämä yleistä? Johtuuko se huonosta käpyvuodesta. Vai onko pihlajankuori oravalle lääkettä? En ole aiemmin moista havainnut. Jyrsityt oksat hohtivat valkoisina.
Kuva: irma / ikkunasuomenluontoon.fi
Teksti: Ilkka Koivisto
Helmikuussa 2000 huomasimme vaimoni kanssa, että orava jyrsi pihlajan kuorta. Onko tämä yleistä? Johtuuko se huonosta käpyvuodesta. Vai onko pihlajankuori oravalle lääkettä? En ole aiemmin moista havainnut. Jyrsityt oksat hohtivat valkoisina.
Kysymyksistä keskimmäinen osuu asian ytimeen. Silloin kun kuusen siemensato on erinomainen tai hyvä, vaikkapa keskikertainenkin, oravat eivät juuri muuhun ravintoon hampaitaan iske.
Huonon sadon sattuessa oravat siirtyvät mäntyihin, jos niillä sattuu olemaan hyvä siemensato. Mutta jo tällöin näkee, että oravat katkovat ohessa kuusen vuosikasvaimia, joiden silmut ovat hätäravintolistalla ensimmäisenä. Ne ovat oravien pääravintoa, jos männyllä on katovuosi samaan aikaan kuin kuusella.
Mutta muutakin oravat saattavat jyrsiä mahansa täytteeksi, muun muassa samaa puiden nila- ja jälsikerrosta, mistä ihmiset aikoinaan tekivät pettuleipää. Ihmiset kaapivat näitä pehmeitä kuorenalaisia kerroksia tietääkseni vain männyistä, mutta orava suosii lehtipuita, ei ilmeisesti kuitenkaan kaikkia lajeja. Harvoin oravan kuorintapuuhia pääsee näkemään.
Jos taas orava on repimässä katajan kuorta, kyse ei ole jokapäiväisen leivän hankkimisesta vaan kodin rakentamisesta. Katajan kuori irtoaa pitkinä sitkeinä suikaleina. Lehtipuiden kuoresta ei näin soveliasta rakennusainesta irtoa oravan hampain.
🌍 Luotettavaa ja tutkittua tietoa luonnosta ja ympäristöstä Palkittua ja asiantuntevaa luontojournalismia. 🔓 Tilaajana opit tuntemaan luontoa ja eri lajeja ja saat syvällistä tietoa muuttuvasta ympäristöstämme Tilaukseen sisältyy rajaton pääsy digiarkistoon.
🌿 Tilaamalla Suomen Luonnon tuet luonnonsuojelutyötä. Tuottomme käytetään Suomen luonnonsuojeluliiton työhön.
📌 Tilaa nyt – ensimmäinen kuukausi vain 1 €!
Lehti + Digitilaus sisältää
10 painetun lehden numeroa vuodessa.
lehtiartikkelit lisämateriaaleineen (videoita, ääniä, lisäkuvia) helposti verkossa luettavassa muodossa.
Äitienpäivänä katselin, kuinka neljä oravaa kisaili koivussa. Rauhoituttuaan ne pällistelivät aikansa ison pöntön katolla, ja sitten kaikki neljä oravaa katosivat samaan pönttöön. Ainakaan puoleen tuntiin kukaan ei sieltä tullut pois. Mitä siellä tapahtui, äitienpäiväjuhlatko?
Yllätyimme kovasti heinäkuisella Lapin-vaelluksella tavatessamme oravan Ounastunturin Pyhäkeron huipulla, 711 metriä merenpinnan yläpuolella. Miksi orava oli kavunnut näin korkealle puurajan yläpuolelle? Oliko se kenties kesän poikanen, joka oli lähtenyt etsimään reviiriä?
Eläimillä on keinonsa selvitä Pohjolan talvioloista. Osa rakentaa pesän ja kotiutuu, toiset viettävät kulkurin elämää ja saalistavat. Mitä orava on keksinyt pakkasten varalle?
Oravat tekevät meillä pesänsä yläkaton eristeisiin. Vaikka kuinka verkottaa kaikki mahdolliset kulkutiet, ne löytävät aina jonkin raon tai sitten jyrsivät sen. Onko ongelmaan hyvää ratkaisua?