Viljelemme tyrniä ja vuosittain osa marjasadosta jää korjaamatta. Yllättävää kyllä marjat eivät kelpaa erityisen hyvin linnuille vaan vielä seuraavana keväänä niitä on puskissa melko paljon tallella. Minkähän takia tyrnimarja ei kiinnosta lintuja samalla tavalla kuin pihlajanmarjat? Onko niiden ravintosisältö huonompi vai ovatko ne vain liian väkeviä lintujen makuun?
Derzno / Wikimedia Commons CC BY-SA 4.0
Teksti: Seppo Vuolanto
Viljelemme tyrniä ja vuosittain osa marjasadosta jää korjaamatta. Yllättävää kyllä marjat eivät kelpaa erityisen hyvin linnuille vaan vielä seuraavana keväänä niitä on puskissa melko paljon tallella. Minkähän takia tyrnimarja ei kiinnosta lintuja samalla tavalla kuin pihlajanmarjat? Onko niiden ravintosisältö huonompi vai ovatko ne vain liian väkeviä lintujen makuun?
Linnut syövät halukkaasti marjoja, sillä marjat ovat kehittyneet kasveille uusiutumista ja levittäytymistä varten. Emme osaa sanoa, minkä otuksen syötäväksi evoluutio on ’tarkoittanut’ tyrnimarjat, mutta Ahvenanmaalla ja Pohjanlanlahden rannoilla, missä tyrni kasvaa luonnonvaraisena, linnut syövät niitä ja levittävät siemeniä maastoon.
Ehkä tyrnissäkin on eri makuisia marjoja kuten pihlajissa. Ainakin tyrnin marjat kypsyvät niin myöhään, että rastaiden muuttokausi saattaa olla jo ohi.
Seppo Vuokon kertoman mukaan syömättä jäävät tyrnimarjat koskevat omakotitaloja, puistoja ja muita paikkoja, mihin tyrni on istutettu verraten äskettäin. Kysymys on oppimisesta. Linnut näyttävät vieroksuvan outoja ravintokohteita; ne eivät vielä ole löytäneet uusia pensaita. Kun mustamarja-aroniaa alettiin viljellä, sen marjat jäivät talveksi pensaisiin jos niitä ei poimittu. Nyt marjat katoavat lintujen suihin jo syksyn aikana. Ehkäpä linnut oppivat myös istututettujen tyrnien tarjoamille marja-apajille muutaman vuoden kuluessa?
Tyrnin oksien piikkisyys on linnuille paha vastus. Linnut puhdistavat marjoista sellaiset oksat, joihin ne pääsevät käsiksi esimerkiksi ylhäältä tai ulkopuolelta, mutta pitkien ja jäykkien piikkien suojaan jää usein runsaasti marjoja.
Esimerkiksi Helsingin Katajanokan kärjessä varikset, harakat ja naakat pystyvät napsimaan istutettujen tyrnipensaiden latvoissa sijaitsevat marjat, mutta pensaiden sisälle ne eivät pääse.
🌍 Luotettavaa ja tutkittua tietoa luonnosta ja ympäristöstä Palkittua ja asiantuntevaa luontojournalismia. 🔓 Tilaajana opit tuntemaan luontoa ja eri lajeja ja saat syvällistä tietoa muuttuvasta ympäristöstämme Tilaukseen sisältyy rajaton pääsy digiarkistoon.
🌿 Tilaamalla Suomen Luonnon tuet luonnonsuojelutyötä. Tuottomme käytetään Suomen luonnonsuojeluliiton työhön.
📌 Tilaa nyt – ensimmäinen kuukausi vain 1 €!
Lehti + Digitilaus sisältää
10 painetun lehden numeroa vuodessa.
lehtiartikkelit lisämateriaaleineen (videoita, ääniä, lisäkuvia) helposti verkossa luettavassa muodossa.
Isokoskelo on sopeutunut erinomaisesti sukeltavaan elämäntyyliin. Näitä karaistuneita lintuja jää meille usein paljonkin talvehtimaan. Toisaalta isokoskelo on myös ensimmäisiä muuttolintujamme.
Jos jokainen veden äärellä lentävä valkea lintu on mielestäsi vain lokki, sinun kannattaa osallistua lokkikouluun. Täällä ei päntätä, vaan opetellaan helpot lajituntomerkit kuudesta lokkilajistamme. Lisäkurssina tiirat.