Onko kanahaukka vai pöllö iskenyt helmikuisena pakkaspäivänä kuusikosta lentoon nousseen pikkulinnun ateriakseen lumella? Mikähän lintu on tullut syödyksi?
Antti Siippala
Teksti: Seppo Vuolanto
Jäljet hangella paljastavat paljon. Kesällä koko tapaus olisi todennäköisesti jäänyt havaitsematta.
Vastausta kuitenkin hankaloittaa mittakaavan puuttuminen kuvasta. Kuinka suuri mahtaisi esimerkiksi tulitikkulaatikko olla?
Kuvasta selviää, että uhri on kynitty paikan päällä ja kyniminen on tapahtunut hyvin siististi, sillä höyhenet ovat jääneet pienelle alalle. Kanahaukka olisi uhriin nähden selvästi suurempi, joten se ei voi tulla kysymykseen. Saalistaja on ollut kevyt, koska jälki ei ole juurikaan painunut lumen sisään.
Hangella näkyvät siipisulan jäljet viittaavat pieneen saalistajaan, jopa pienempään kuin varpushaukka. Varpushaukka todennäköisesti myös kynisi saaliinsa puun oksalla tai muulla vakiopaikallaan. Jäljelle jää varpuspöllö, pikkulintujen kauhu.
Uhrin lajia on vaikea päätellä, sillä ainoastaan tummia höyheniä ja jalka erottuu selvemmin. Jalka tuo vahvan takavarpaan perusteella mieleen lähinnä tiaisen. Tummin tiaisemme on kuusitiainen, joten rohkenen veikata sitä.
Lisäksi kuva paljastaa, että itse saalistajakin on tullut yllätetyksi. Se on joutunut pakenemaan ja jättämään saaliinsa lähes kokonaan syömättä. Irtohöyhenet lumella kynimisjäljen ulkopuolella kertovat saalistajan pakosuunnan. Koska uhri on jäänyt virumaan kynimispaikalle, se ei ole kelvannut rauhanhäiritsijälle.
Todennäköisesti varpuspöllö on kokemansa vaaran mentyä ohi palannut hakemaan saaliinsa.
🌍 Luotettavaa ja tutkittua tietoa luonnosta ja ympäristöstä Palkittua ja asiantuntevaa luontojournalismia. 🔓 Tilaajana opit tuntemaan luontoa ja eri lajeja ja saat syvällistä tietoa muuttuvasta ympäristöstämme Tilaukseen sisältyy rajaton pääsy digiarkistoon.
🌿 Tilaamalla Suomen Luonnon tuet luonnonsuojelutyötä. Tuottomme käytetään Suomen luonnonsuojeluliiton työhön.
📌 Tilaa nyt – ensimmäinen kuukausi vain 1 €!
Lehti + Digitilaus sisältää
10 painetun lehden numeroa vuodessa.
lehtiartikkelit lisämateriaaleineen (videoita, ääniä, lisäkuvia) helposti verkossa luettavassa muodossa.
Kaartelin toukokuun lopulla 1991 purjelentokoneella Lopella nousevassa ilmavirtauksessa aina 2400 metrin korkeuteen asti, mistä alkoi tämän noston aiheuttama pilvi. Hämmästyksekseni huomasin, että pilven alla lenteli edestakaisin pääskyjä. Kuinka korkealle linnut voivat nousta jäätymättä?
Eräällä talomme asukkaalla on kissa, joka pääsee vapaasti ulos ja sisään. Olen siirtänyt linnuille tekemääni ruokintapaikkaa kauemmaksi rakennuksesta, mutta kevättalvisin kissat vaeltavat laajalti. Kuka on syypää lintujen turmaan: lintujen ruokkija, kissa vai kissan omistaja? Onko toivoa, että lähitulevaisuudessa laki kieltäisi kissojen irtipidon?