Mistä suurimmat alliparvet löytyivät? Mitä muita talvisen ulkomeren lajeja tapasimme retkellämme? Toimittaja Mari Pihlajaniemi kävi Markku Mikkola-Roosin ja Jarmo Niemisen kanssa etsimässä talvehtivia alleja joulukuiselta mereltä.
Kuva Heikki Eriksson
Teksti: Mari Pihlajaniemi
1. Isot alliparvet ovat selvästi ulompana merellä kuin edellisessä kartoituksessa talvella 2013-2014. Retkiseuralaiseni, vanhempi tutkija Markku Mikkola-Roos Suomen ympäristökeskuksesta ja saaristo-opas ja tietokirjailija Jarmo Nieminen, arvelevat allien syöneen vanhat paikat tyhjiksi sopivan kokoisista sinisimpukoista ja siirtyneen ruuan perässä ulkoluotojen tuntumaan.
2. Jarmo Nieminen raaputtaa hiljaa veneen kylkeä ja saa Uppoluodon harmaahylkeet kiinnostumaan. Nieminen kertoo, että raapiva ääni on kikka, jonka jo vanhat hylkeenpyytäjät tiesivät. Jostain syystä ääni houkuttelee hylkeitä. Pyöreitä päitä ilmestyy sieltä täältä aaltojen joukosta. Uteliaat hallit lähestyvät venettä.
3. Talvisella karulla ulkomerellä viihtyy allin lisäksi vain muutama lintulaji. Jääkylmissä tyrskyissä kipittelevä merisirri kuuluu näihin harvoihin karaistuneisiin siivekkäisiin. Kymmenen merisirrin parvi etsiskelee syötävää Uppoluodon kiviltä.
4. Koirasaaren suunnalta kuuluu laukauksia. Pian näkyviin tulee maastoverkolla peitetty vene. Suomessa pyydetään edelleen vuosittain tuhansia alleja, vaikka Itämerellä talvehtiva kanta on vain parissa vuosikymmenessä vähentynyt yli 70 %, ja allista on tullut maailmanlaajuisesti uhanalainen. Vuonna 2016 Suomessa jäi metsästäjien saaliiksi Luonnonvarakeskuksen tilastojen mukaan 14 700 allia.
5. Saarien ja luotojen kallioon on porattu metallisia lenkkejä. Öljyonnettomuuden sattuessa lenkkeihin kiinnitetään öljypuomit.
Vaikka suurilta öljyonnettomuuksilta Itämerellä onkin vielä vältytty, ovat laivaliikenteen öljypäästöt yksi suuri syy myös allien ahdinkoon. Itämeren suojelukomission mukaan päästöt ovat lentovalvonnan ansiosta viime vuosina onneksi vähentyneet. Itämerellä talvehtivat allit kohtaavat monenlaisia uhkia – öljyn ja metsästyksen lisäksi niitä kuolee mm. kalastuksen sivusaaliina.
6. Talvinen päivä on lyhyt ja valoa on vähän. Joulukuinen meri on tällä kertaa harvinaisen tyyni, tuulta on vain muutama metri sekunnissa. Viisi tuntia kestävän retken loppupuolella tuuli tyyntyy lähes kokonaan. Jarmo Nieminen kertoo, mitä luotoja horisontissa näkyy.
🌍 Luotettavaa ja tutkittua tietoa luonnosta ja ympäristöstä Palkittua ja asiantuntevaa luontojournalismia. 🔓 Tilaajana opit tuntemaan luontoa ja eri lajeja ja saat syvällistä tietoa muuttuvasta ympäristöstämme Tilaukseen sisältyy rajaton pääsy digiarkistoon.
🌿 Tilaamalla Suomen Luonnon tuet luonnonsuojelutyötä. Tuottomme käytetään Suomen luonnonsuojeluliiton työhön.
📌 Tilaa nyt – ensimmäinen kuukausi vain 1 €!
Lehti + Digitilaus sisältää
10 painetun lehden numeroa vuodessa.
lehtiartikkelit lisämateriaaleineen (videoita, ääniä, lisäkuvia) helposti verkossa luettavassa muodossa.
Suomen luonnon toimittaja. Kirjoittaa ja hoitaa Kysy luonnosta -kirjeenvaihtoa. Vapaa-ajalla ottaa jalat alleen ja nauttii luonnosta niin kauempana retkeillen kuin lähiluontoa ihmetellenkin.
Sed quia consequuntur magni dolores eos qui ratione voluptatem sequi nesciunt. Sed quia consequuntur magni dolores eos qui ratione voluptatem sequi nesciunt.
Nodularia spumigena on yksi Itämeren sinilevälauttojen valtalajeista. Se tuottaa nodulariini-nimistä myrkkyä, joka vaurioittaa maksaa, joten kaikenlaista altistumista on syytä välttää.
Korvameduusat valtaavat Suomenlahden ja Saaristomeren loppukesällä. Ne tainnuttavat saaliinsa pyyntilonkeroidensa polttiaissoluilla, mutta ihmisen ihoa niillä ei läpäise.
