Päiväperhosilla on hennot ja hauraan oloiset siivet. Tuleeko perhosille täystuho, jos sade pääsee yllättämään?
Amiraali: seppo1 / ikkunasuomenluontoon
Teksti: Kauri Mikkola
Päiväperhosilla on hennot ja hauraan oloiset siivet. Tuleeko perhosille täystuho, jos sade pääsee yllättämään?
Päiväperhosten siivet eivät ole lainkaan niin hauraat kuin miltä ehkä vaikuttaa. Lujat siipisuonet pingottavat siipikalvon levälleen, ja etusiiven etureunassa on erityisen vahvat tuet. Suonet ohenevat ulospäin ja vastaavasti vapaata kalvoa on leveämmälti.
Perhosilla on varaa menettää palasia siivistään niiden ulkoreunoista. Se näkyy siitä, että monilla päiväperhosilla on siipien ulkoreunoissa silmätäpliä, jotka houkuttelevat saalistajia iskemään sinne. Siipien vammoista voikin laskea, kuinka usein linnut ja sudenkorennot ovat iskeneet perhoseen.
Sateen varalle perhosilla on pari turvakeinoa. Katselin kerran, mitä amiraali teki kovan sadekuuron aikana: se istui hyvässä sateensuojassa omenanlehden alapinnalla mukavasti roikkuvien lehdenreunojen välissä. Sen siivet roikkuivat alaspäin toisiaan vasten. Tuo sopinee kaikkiin päiväperhosiin.
Toinen ja ehkä tärkeämpi asia on, että siiven suomupeite on vettä hylkivä. Pienestä sateesta on ennemminkin hyötyä. Kuin hanhen selästä valuvat pisarat puhdistavat näet siiven pölystä. Veteenkin pudonnut perhonen pysyy aikansa kuivana. Vasta kun siivet vettyvät, yksilö on tuhon oma. Sama koskee perhosia sateessa: jos siivet pääsevät kastumaan, siitä ei hyvää seuraa.
🌍 Luotettavaa ja tutkittua tietoa luonnosta ja ympäristöstä Palkittua ja asiantuntevaa luontojournalismia. 🔓 Tilaajana opit tuntemaan luontoa ja eri lajeja ja saat syvällistä tietoa muuttuvasta ympäristöstämme Tilaukseen sisältyy rajaton pääsy digiarkistoon.
🌿 Tilaamalla Suomen Luonnon tuet luonnonsuojelutyötä. Tuottomme käytetään Suomen luonnonsuojeluliiton työhön.
📌 Tilaa nyt – ensimmäinen kuukausi vain 1 €!
Lehti + Digitilaus sisältää
10 painetun lehden numeroa vuodessa.
lehtiartikkelit lisämateriaaleineen (videoita, ääniä, lisäkuvia) helposti verkossa luettavassa muodossa.
Kauri Mikkola vastasi lukijoiden kysymyksiin vuosina 1985–2014. Mikkolan osa-alueella olivat kysymykset, jotka liittyvät selkärangattomiin, matelijoihin ja sammakkoeläimiin.
Viime viikonlopun ja alkuviikon aurinkoiset säät ovat saaneet kevään ensimmäiset hyönteiset liikkeelle. Koko eteläisen Suomen alueella on ilmoitettu tavanomaista runsaammin ensihavaintoja nokkos- ja sitruunaperhosten sekä kekomuurahaisten lisäksi myös muutamasta seitsenpistepirkosta.
Vuoden 2014 Ympäristöpalkinnon sai professori Tari Haahtela luonnon monimuotoisuuden ja terveyden välisen yhteyden osoittamisesta ja tuomisesta tietoisuuteen. Lue Tari Haahtelan haastattelu vuodelta 2011. Tari Haahtela 64, Helsinki Helsingin yliopiston kliinisen allergologian professori, Meilahden iho- ja allergiasairaalan ylilääkäri sekä metsien ympäristösertifiointia hallinnoivan Forest Stewardship Council -järjestön (FSC) Suomen osaston puheenjohtaja.
Tänä vuonna leuto talvi on vaikuttanyt myös perhosiin, sillä vuoden ensimmäinen suruvaippa nähtiin lennossa Tohmajärven Onkamossa lauantaina 4.1.2014. Suruvaippa (Nymphalis antiopa) on varsinkin Suomen etelä- ja keskiosissa tavattu päiväperhonen, jonka tähän aikaan pitäisi kuitenkin olla jo talvehtimassa.