Kun maa sulaa, siilit lähtevät liikkeelle talvipesistään. Ne tekevät pesänsä rakennusten alle, kannonkoloon tai risukasaan.
Kuva: Tom Björklund
Teksti: Anne Hirvonen
Kun maa sulaa, siilit lähtevät liikkeelle talvipesistään. Ne tekevät pesänsä rakennusten alle, kannonkoloon tai risukasaan. Talvihorroksen aikana siilit voivat menettää jopa puolet painostaan, joten herätessään ne ovat nälkäisiä. Siilit ovat pääasiassa hyönteissyöjiä, mutta niille kelpaa monenlainen ravinto madoista nilviäisiin. Kevään pariutumisaikana siileillä on kiirettä, etenkin uroksilla, jotka yleensä heräilevät horroksestaan ennen naaraita.
🌍 Luotettavaa ja tutkittua tietoa luonnosta ja ympäristöstä Palkittua ja asiantuntevaa luontojournalismia. 🔓 Tilaajana opit tuntemaan luontoa ja eri lajeja ja saat syvällistä tietoa muuttuvasta ympäristöstämme Tilaukseen sisältyy rajaton pääsy digiarkistoon.
🌿 Tilaamalla Suomen Luonnon tuet luonnonsuojelutyötä. Tuottomme käytetään Suomen luonnonsuojeluliiton työhön.
📌 Tilaa nyt – ensimmäinen kuukausi vain 1 €!
Lehti + Digitilaus sisältää
10 painetun lehden numeroa vuodessa.
lehtiartikkelit lisämateriaaleineen (videoita, ääniä, lisäkuvia) helposti verkossa luettavassa muodossa.
Olen rakentamassa siilille pesäpönttöä. Kannattaako sinne laittaa kuivia lehtiä ja heinää? Minkälaiseen paikkaan talvipesä sijoitetaan? Pitäisikö siiliä ruokkia syksyllä? Entäpä keväällä, milloin aloitan ruuan tarjoamisen?
Toimituksen tietoon on tullut, että luonnonvaraisia siilejä otetaan lemmikiksi, niitä lääkitään ja ruokitaan aidatulla alueella tai sisällä esimerkiksi kylpyhuoneessa. Saako näin tehdä?