Mustaherukka on ravintoarvoiltaa paras herukoista, vaikka valko-, puna- ja viherherukat ovat nekin hyviä vitamiinipommeja. Mustaherukassa on enemmän solujen kasvua edistävää C-vitamiinia kuin esimerkiksi appelsiinissa. Jo 50 grammaa riittää päivän C-vitamiinitarpeen täyttämiseksi.
Teksti: Annakaisa Vänttinen
Mustaherukkaa tavataan sekä luonnossa että istutettuna puutarhoissa. Luonnonpensaita on varsinkin Etelä-Suomessa. Nykypäivänä suurin osa luonnon herukoista on kuitenkin karkureita herukkaviljelmiltä.
Mustaherukka on ravintoarvoiltaan paras herukoista, vaikka valko-, puna- ja viherherukat ovat nekin hyviä vitamiinipommeja. Mustaherukassa on enemmän solujen kasvua edistävää C-vitamiinia kuin esimerkiksi appelsiinissa. Jo 50 grammaa riittää päivän C-vitamiinitarpeen täyttämiseksi.
Mustaherukassa on lisäksi paljon E-vitamiinia, jopa enemmän kuin mustikassa. Mustaherukkan vaikutusta atooppisen ihottuman vähenemiseen sekä silmäsairauksien, kuten harmaakaihin vaurioiden vähentämiseen on tutkittu.
Mustaherukan siemenissä on gammalinoleenihappoa, joka on elimistölle tärkeä Omega-6-rasvahappo. Marjoissa on myös flavonoideja, jotka vahvistavat suonia.
Mustaherukka sopii hyvin pakastamiseen. Mustaherukkaa kannattaa syödä talvella ja pienikin määrä riittää antamaan piristävän vitamiiniannoksen. Pakastettaessa mustaherukan ravintoaineet säilyvät hyvin, joskin C-vitamiinista osa katoaa. Herukkaa voi laittaa esimerkiksi aamupalajugurtin sekaan tai tehdä herkullista smoothieta.
Mustaherukan voimakastuoksuisia lehtiä on käytetty kautta aikojen salaateissa, teessä ja mehuissa. Lehdet toimivat kehon nesteenpoistajana. Vanha kansa on käyttänyt lehtiä myös flunssalääkkeenä.
🌍 Luotettavaa ja tutkittua tietoa luonnosta ja ympäristöstä Palkittua ja asiantuntevaa luontojournalismia. 🔓 Tilaajana opit tuntemaan luontoa ja eri lajeja ja saat syvällistä tietoa muuttuvasta ympäristöstämme Tilaukseen sisältyy rajaton pääsy digiarkistoon.
🌿 Tilaamalla Suomen Luonnon tuet luonnonsuojelutyötä. Tuottomme käytetään Suomen luonnonsuojeluliiton työhön.
📌 Tilaa nyt – ensimmäinen kuukausi vain 1 €!
Lehti + Digitilaus sisältää
10 painetun lehden numeroa vuodessa.
lehtiartikkelit lisämateriaaleineen (videoita, ääniä, lisäkuvia) helposti verkossa luettavassa muodossa.
Suomen Luonnon verkkotuottaja kehittää suomenluonto.fi-sivustoa ja kirjoittaa sivuille arjen havaintoja ympäristöstä, ekologisesta elämäntavasta ja kuluttamisesta.
Kovakuoriset, maukkaat karviaiset kypsyvät parhaillaan piikikkäiden oksiensa lomassa. Herukoihin kuuluvaa karviaista viljeltiin runsaasti, jopa enemmän kuin herukoita, Euroopassa keskiajalta aina 1900-luvulle.
Elo-syyskuussa pihlajat notkuvat kirpeitä pihlajanmarjoja. Pihlaja kasvaa lehdoilla ja kuivissa kangasmetsissä koko maassa. Pihlajanmarjassa on runsaasti vatsalle tärkeää kuitua ja paljon C-vitamiinia. Oranssi marja sisältää myös E-vitamiinia, karoteeneja, flavonoideja, kalsiumia ja magnesiumia.
Tyrni (Hippophae rhamnoides) on arvostettu marja vitamiiniensa ja aromikkaan makunsa vuoksi. Se sisältää runsaasti C- ja E-vitamiineja sekä rasvahappoja.