Järvessä oli matalassa vedessä ruohojen seassa läpikuultavan vihreää sammakon kutua. Siirsin sen pihalammikkoon, jossa oli ruskea hiekkapohja. Siellä kutu muuttui ruskeaksi. Onko kudulla sellainen puolustusmekanismi, että se muuttaa väriään pohjan mukaan?
Kuva: Kaisa Erkkilä / ikkunasuomenluontoon.fi
Teksti: Kauri Mikkola
Järvessä oli matalassa vedessä ruohojen seassa läpikuultavan vihreää sammakon kutua. Siirsin sen pihalammikkoon, jossa oli ruskea hiekkapohja. Siellä kutu muuttui ruskeaksi. Onko kudulla sellainen puolustusmekanismi, että se muuttaa väriään pohjan mukaan?
Selitys lienee toisenlainen. Naaraan mätimuniensa suojaksi erittämä lima turpoaa vedessä ja muodostaa kirkkaan pallon mustan mätimunan ympärille. Sen “varsinainen” tarkoitus on taittaa lämpösäteilyä mätimunaan, joka värinsä vuoksi imee säteilyä tehokkaasti. Muutoin toukka ei ehtisi ajoissa kehittyä nuijapääksi. Tästä limapallon ominaisuudesta seuraa kysyjän havainto: järvessä kutuun tuli sivuilta ruohoista heijastunutta vihreää valoa ja pihalammikossa hiekasta ruskeaa. “Limalinssit” taittavat valoa siten, että itse kutu vaikuttaa värilliseltä. Väri on siis optinen harha. Se lienee kuitenkin evoluution kehittämä suojavärikeino.
Limalinssillä on siis kolme hyvin erilaista tehtävää: lämmön keskittäminen munaan, suojaväriheijastus sekä suoja erilaisia petoja ja tauteja vastaan.
🌍 Luotettavaa ja tutkittua tietoa luonnosta ja ympäristöstä Palkittua ja asiantuntevaa luontojournalismia. 🔓 Tilaajana opit tuntemaan luontoa ja eri lajeja ja saat syvällistä tietoa muuttuvasta ympäristöstämme Tilaukseen sisältyy rajaton pääsy digiarkistoon.
🌿 Tilaamalla Suomen Luonnon tuet luonnonsuojelutyötä. Tuottomme käytetään Suomen luonnonsuojeluliiton työhön.
📌 Tilaa nyt – ensimmäinen kuukausi vain 1 €!
Lehti + Digitilaus sisältää
10 painetun lehden numeroa vuodessa.
lehtiartikkelit lisämateriaaleineen (videoita, ääniä, lisäkuvia) helposti verkossa luettavassa muodossa.
Kauri Mikkola vastasi lukijoiden kysymyksiin vuosina 1985–2014. Mikkolan osa-alueella olivat kysymykset, jotka liittyvät selkärangattomiin, matelijoihin ja sammakkoeläimiin.
Nuijapäitä ja pieniä sammakoita näkee paljon, mutta aikuisia sammakoita harvoin. Syövätkö monet eläimet sammakoita? Onko jokin laji erikoistunut sammakoiden syöjäksi?
Kudulle juuri näihin aikoihin käyviä haukia elää miltei kaikissa järvissämme, joissa ja meressä. Kalat hakeutuvat matalille rannoille kasvillisuuden sekaan kutemaan, laskemaan mätinsä ja maitinsa. Naaras päästää mätiä useampaan kohtaan turvatakseen poikasille riittävän ravinnon.
Sammakot aloittavat kevätkarkelonsa ja pian tuloksena ovat ojia, puroja ja rantoja koristavat kiinteät kutumatot. Siis jos asialla on ollut sammakko tai viitasammakko. Maamme kolmas sammakkolaji rupikonna kutee pienet munansa hienostuneesti kuin helminauhalle.