Kuinka monta nisäkäslajia Suomesta voi löytää vuoden aikana? Osallistu nisäkäspinnakisaan!
Kuva: urpole / Ikkuna Suomen luontoon
Teksti: Alice Karlsson
Kuinka monta nisäkäslajia Suomesta voi löytää vuoden aikana? Tämä on juuri nyt käynnissä olevan kaikille avoimen nisäkäspinnakisan idea. Katso lisää.
Nisäkäspinnakisasta raportoi Nisäkäsverkon ylläpitäjä Olli Haukkovaara, jonka mukaan tilanne 29. huhtikuuta oli seuraava (havaittujen lajien määrä alussa).
23 Kimmo Mäkiselkä
19 Esa Ringbom
15 Olli Haukkovaara
14 Vesa Knuutila, Harry J Lehto
13 Seppo Pentikäinen, Joni Sundström, Harri Muukkonen, Kalle Rainio
12 Timo Trogen, Veli Puputti, Arto Laesvuori, Peter Buchert
11 Heidi Maria, Aleksi Erik Hukka
9 Heidi Ojanen
8 Emilia Laine, Tero Linjama, Kirsi Hagner, Minna Heikkilä, Jarmo Korpenfelt
7 Reima Kesseli, Petri Lampila, Markku Karjalainen
6 Silja-Mari Kari, Pirkka Aalto, Olli Länsisalmi, Mika Ikonen
5 Joni Uusitalo, Esko Vuorinen, Aatu Rundgrén, Reetta Kokkonen, Juho Kinnunen
4 Ilkka Kunttu, Tuomo Virtanen, Eija Seuna
3 Harri Helin
2 Toni Ihalainen
1 Yrjö Klinge
0 Markku Saarimäki
Tähän mennessä kisaajat ovat tavanneet seuraavat lajit:
Siili
Kontiainen
Metsäpäästäinen
Vesisiippa
Pohjanlepakko
Pikkulepakko
Korvayökkö
Metsäjänis
Rusakko
Villikaniini
Metsäsopuli
Metsämyyrä
Peltomyyrä
Vesimyyrä
Metsähiiri
Vaivaishiiri
Kotihiiri
Isorotta
Orava
Saukko
Näätä
Minkki
Kärppä
Lumikko
Mäyrä
Kettu
Supikoira
Ilves
Karhu
Metsäkauris
Valkohäntäkauris
Täpläkauris
Hirvi
Metsäpeura
Harmaahylje
Suomen Luonto on hankkinut kisaan Haukkovaaran valitsemat palkinnot.
Voittaja saa Nordik Bear -suurpetopillin ja hopea- ja pronssisijoille yltävät palkitaan Red River Calls Bandit -houkuttelupillillä. Kaikkien osallistuneiden kesken arvotaan kirja Atlas of European Mammals.
Kisaan pääsee mukaan ilmoittautumalla Olli Haukkovaaralle: ohaukkovaara@gmail.com.
Säännöt:
1. Kisa-aika on kalenterivuosi 2016.
2. Lajeja eli pinnoja kerätään Suomesta. Lajien on oltava luonnonvaraisia eläviä villieläimiä, kuolleet nisäkkäät eivät kelpaa. Poro lasketaan kotieläimeksi. Jos peurasta haluaa pinnan, niin sen on oltava metsäpeura Rangifer tarandus fennicus, tunturipeura kun on kuollut Suomesta sukupuuttoon. Istutetut nisäkkäät, kuten muflonit ja saksanhirvet ovat ok, samoin karanneet, Suomen luonnossa selviytyvät häkkilajit kuten minkki, ja pesukarhu..
3. Kaikki suorat näkö- ja kuulohavainnot vapaana olevista nisäkkäistä ovat pinnakelpoisia. Jälkihavainnot eivät kelpaa., eivät myöskään loukuista löydetyt tai verkoilla pyydystetyt eläimet.
4. Kisaajat ilmoittavat tilanteensa kuun vaihteessa meilitse ohaukkovaara@gmail.com tai tapahtuman Facebook-ryhmässä.
5. Laadin ensimmäisen väliraportin maaliskuun alkupäivinä ja siitä eteenpäin joka kuunvaihteen jälkeen. Oman listauksen pyydän toimittamaan aina kuun viimeisen päivän iltana, havainnoista olisi hyvä käydä ilmi lajin lisäksi päivämäärä ja havaintopaikka.
6. Aktiivisella häiriinnällä esiin saatuja nisäkkäitä ei hyväksytä pinnakelpoisiksi. Aktiiviseksi häirinnäksi katsotaan tilanteet missä eläin joutuu pakenemaan ihmistä henkensä edestä. Tällaisia ovat esimerkiksi ajavan koiran käyttö ja metsästystapahtumassa ajoketjun käyttö eläinten pakoon ajamiseksi. Tarkoitus on ettei mennä kyttäämään mitä metsästäjät saavat liikkeelle. Jäljestystä tai atrapin käyttöä ei katsota aktiiviseksi häirinnäksi, ne ovat siis sallittuja, samoin kuin satunnainen, tahaton häirintä, esimerkiksi jos ulkoilutettava koira ajaa eläimen esiin.
🌍 Luotettavaa ja tutkittua tietoa luonnosta ja ympäristöstä Palkittua ja asiantuntevaa luontojournalismia. 🔓 Tilaajana opit tuntemaan luontoa ja eri lajeja ja saat syvällistä tietoa muuttuvasta ympäristöstämme Tilaukseen sisältyy rajaton pääsy digiarkistoon.
🌿 Tilaamalla Suomen Luonnon tuet luonnonsuojelutyötä. Tuottomme käytetään Suomen luonnonsuojeluliiton työhön.
📌 Tilaa nyt – ensimmäinen kuukausi vain 1 €!
Lehti + Digitilaus sisältää
10 painetun lehden numeroa vuodessa.
lehtiartikkelit lisämateriaaleineen (videoita, ääniä, lisäkuvia) helposti verkossa luettavassa muodossa.
Kirjoitan, toimitan ja hoidan Kysy luonnosta -kirjeenvaihtoa. Sydäntä lähellä ovat kasvien ja eläinten vuorovaikutus sekä eläinten käyttäytyminen. Uskoisin olevani myös luonnon sitkeä puolustaja ja tulistun luonnon turmelemisesta.
Suomen nisäkkäitten uhanalaisuusluokitus on päivitetty. Kahdeksan lajin uhanalaisuusluokka on nyt parempi kuin vuonna 2010, eikä yhdenkään lajin luokka ole arvioinnissa huonontunut.
Ketut ovat levittäytyneet Helsingin keskustaan saakka ja niistä on havaintoja päärautatieasemaa myöten. Repolainen kuuluukin rotan ohella urbaaneimpiin nisäkkäisiimme. Myös siilejä alkaa olla Helsinginniemellä kaikkialla ehkä Kruununhakaa lukuun ottamatta.
Koko viime vuoden nisäkäsharrastajat keräsivät pinnoja. Niitä kertyi kaikista luonnonvaraisista nisäkkäistä kautta maan – orava, siili ja rusakko olivat sieltä helpoimmasta päästä, mutta entäpä susi, hilleri tai kontiainen?