Metsähallitus on päätöksellään viimeistelemässä soidensuojelun täydennysohjelman romuttumisen. Se on ilmoittanut karsivansa valtionmailla lailla suojeltavien soiden osuuden 6000 hehtaariin ja siirtävänsä omalla päätöksellään muun käytön ulkopuolelle runsaat 19 000 hehtaaria.
Kuva: Marika Eerola
Teksti: Jorma Laurila
Metsähallitus on päätöksellään viimeistelemässä soidensuojelun täydennysohjelman romuttumisen. Se on ilmoittanut karsivansa valtionmailla lailla suojeltavien soiden osuuden 6000 hehtaariin ja siirtävänsä omalla päätöksellään muun käytön ulkopuolelle runsaat 19 000 hehtaaria.
Valtionmaiden hieman alle 30 000 hehtaarin osuudesta poistetaan noin 4000 hehtaarin suojelu.
Luonnonsuojeluliitto arvostelee voimakkaasti Metsähallituksen päätöstä ja pitää perusteluja karsinnalle harhaanjohtavina.
Metsähallituksen lausuma, että ilman lain suojaa sivuun siirrettävät suot olisivat yhtä turvassa kuin lailla suojellutkin, on heppoinen heitto ja täysin pohjaa vailla. Omalla päätöksellä ”suojeltuja” soita voidaan ottaa käyttöön purkamalla päätös. Asiaan liittyy myös se, mikä rooli ja toimivalta Metsähallituksella on tulevaisuudessa, nyt kun metsähallituslakia valmistellaan.
Luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Risto Sulkava tähdentää, että metsähallituslain valmistelussa on mietittävä tarkkaan, millä mandaatilla ja kenen ohjauksessa Metsähallitus jatkossa toimii.
Alun perin soita piti suojella 100 000 hehtaaria, mutta syksyllä 2014 silloinen ympäristöministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) jäädytti ohjelman etenemisen. Ympäristöjärjestöt esittivät tuolloin, että aluksi ohjelmasta voitaisiin toteuttaa puolet suojelemalla valtionmaiden arvosuot. Ohjelmasta on toteutumassa vain rippeet.
Suojelijoiden toiveet kohdistuvat nyt ympäristöministeri Kimmo Tiilikaiseen (kesk.), jolla on mahdollisuus vaikuttaa päätökseen. Onhan Tiilikainen saanut aikaan jo kaksi hyvää tekoa: ympäristöministeriössä säilyi luontoympäristöosasto eikä Suomen ympäristökeskusta ja Luonnonvarakeskusta yhdistetty.
🌍 Luotettavaa ja tutkittua tietoa luonnosta ja ympäristöstä Palkittua ja asiantuntevaa luontojournalismia. 🔓 Tilaajana opit tuntemaan luontoa ja eri lajeja ja saat syvällistä tietoa muuttuvasta ympäristöstämme Tilaukseen sisältyy rajaton pääsy digiarkistoon.
🌿 Tilaamalla Suomen Luonnon tuet luonnonsuojelutyötä. Tuottomme käytetään Suomen luonnonsuojeluliiton työhön.
📌 Tilaa nyt – ensimmäinen kuukausi vain 1 €!
Lehti + Digitilaus sisältää
10 painetun lehden numeroa vuodessa.
lehtiartikkelit lisämateriaaleineen (videoita, ääniä, lisäkuvia) helposti verkossa luettavassa muodossa.
Kävi niin kuin osattiin pelätäkin. Uuden hallituksen ohjelmassa soiden ja metsien suojelurahoja leikataan, tutkimuksen resursseja vähennetään, metsien hakkuita lisätään kestämättömästi ja maaseudun jätevesiasetuksen toteuttamista lykätään ja heikennetään.
Itämeren vieraslajien torjunta nytkähti viime kuussa eteenpäin, kun voimaan astui Kansainvälisen merenkulkujärjestön IMO:n painolastivesiyleissopimus. Painolastivesisopimuksen tarkoituksena on siis ehkäistä vieraslajien leviäminen alusten painolastivesien välityksellä. Toki ollaan jo hiukan myöhässä, sillä Itämereen on muun muassa painolastivesien mukana tullut yli 120 vieraslajia, joista noin 80 on jo kotiutunut, Suomenkin vesille parikymmentä.
Vaalien alla vaadittiin ”turhan” sääntelyn purkamista. Äänessä olivat muun muassa Kokoomus, Keskusta, Perussuomalaiset ja Elinkeinoelämän keskusliitto. Niiden mukaan sääntelyn keventäminen on tärkeä osa keinovalikoimaa, jolla Suomi saadaan nousuun. Mikä sitten on turhaa, jäi leijumaan ilmaan.
Kun lihaisien buffettien ja juhlaillallisten äärellä elänyt tasavallan presidentti twiittaa syövänsä lihaa vain kerran viikossa, silloin tietää, että suomalainen ruokakulttuuri on muutoksessa.