Pääkirjoitus: Biologian ja maantieteen tunteja ei pidä vähentää
Lukion tuntijakoa pohtiva ministeriryhmä on ehdottamassa biologian ja maantieteen tuntimäärän puolittamista nykyisestä. Jos esitys toteutuu, molempien aineiden kahden pakollisen kurssin sijaan kummallekin jäisi enää yksi. Keskeisen tärkeistä oppiaineista tulisi torsoja. Päätöstä voisi luonnehtia vastuuttomaksi ja jopa skandaaliksi.
Teksti: Jorma Laurila
Lukion tuntijakoa pohtiva ministeriryhmä on ehdottamassa biologian ja maantieteen tuntimäärän puolittamista nykyisestä. Jos esitys toteutuu, molempien aineiden kahden pakollisen kurssin sijaan kummallekin jäisi enää yksi. Keskeisen tärkeistä oppiaineista tulisi torsoja. Päätöstä voisi luonnehtia vastuuttomaksi ja jopa skandaaliksi.
Biologia ja maantiede ovat yleissivistyksen keskeisiä elementtejä. Ilman näiden aihepiirien tuntemusta on vaikea hahmottaa esimerkiksi ilmastonmuutoksen uhkaa, ekosysteemien ja luonnon monimuotoisuuden merkitystä ihmiskunnalle sekä uusiutuvien luonnonvarojen syntymekanismeja.
Biologia on myös yliopistoihin pyrkivien opiskelijoiden suuressa suosiossa. Lukiosta pitäisi saada vahva perusta yliopisto-opinnoille.
Maantiede ei ole vain meriä, järviä ja vuoria; se on mitä suurimmassa määrin kulttuuriaine, joka sitoo yhteen lukemattomia ihmiskuntaa koskettavia asioita ja auttaa ymmärtämään kulttuurien moninaisuutta.
Biologian ja maantieteen merkityksen tuntevat ovat voimakkaasti paheksuneet tuntijakoesitystä. Esimerkiksi Suomen luonnonsuojeluliitto luonnehtii ehdotusta käsittämättömäksi. Järjestön mukaan biologia ja maantiede tuovat nuorten maailmankuvaan juuri niitä aineksia, jotka auttavat heitä ymmärtämään maapallomme polttavia ongelmia, selviytymään tulevaisuuden haasteista ja arvostamaan luonnon monimuotoisuutta.
🌍 Luotettavaa ja tutkittua tietoa luonnosta ja ympäristöstä Palkittua ja asiantuntevaa luontojournalismia. 🔓 Tilaajana opit tuntemaan luontoa ja eri lajeja ja saat syvällistä tietoa muuttuvasta ympäristöstämme Tilaukseen sisältyy rajaton pääsy digiarkistoon.
🌿 Tilaamalla Suomen Luonnon tuet luonnonsuojelutyötä. Tuottomme käytetään Suomen luonnonsuojeluliiton työhön.
📌 Tilaa nyt – ensimmäinen kuukausi vain 1 €!
Lehti + Digitilaus sisältää
10 painetun lehden numeroa vuodessa.
lehtiartikkelit lisämateriaaleineen (videoita, ääniä, lisäkuvia) helposti verkossa luettavassa muodossa.
Lähikaupat ovat taas trendi. Aukioloaikojen pidentäminen saattaa entisestään lisätä niiden suosiota.
Kaupan ylisuuri yksikkökoko palvelee kauppiasta, ei kuluttajaa. Tuotteiden jakelu- ja kuljetuskustannuksista osa on siirretty kuluttajille, jotka kantavat ostokset kotiinsa – autollaan.
Luin joulunpyhinä Tampereen yliopiston journalistiikan opiskelijoiden kirjoittamaa kirjaa Hyvän sään aikana. Toimittaja Hanna Nikkasen ohjauksessa syntynyt teos oli hidasta luettavaa, sillä joka luvun jälkeen piti pysähtyä pitkäksi toviksi pohtimaan lukemaansa.
Vuoden 2017 turhake paljastetaan tässä lehdessä. Loputtoman pitkä turhake-ehdokkaiden lista nosti taas esille kysymyksen hupenevien luonnonvarojen järkevästä ja kestävästä käytöstä. Kuka päättää, mihin raaka-aineita käytetään?
Kun lihaisien buffettien ja juhlaillallisten äärellä elänyt tasavallan presidentti twiittaa syövänsä lihaa vain kerran viikossa, silloin tietää, että suomalainen ruokakulttuuri on muutoksessa.