Vuoden 2017 turhake paljastetaan tässä lehdessä. Loputtoman pitkä turhake-ehdokkaiden lista nosti taas esille kysymyksen hupenevien luonnonvarojen järkevästä ja kestävästä käytöstä. Kuka päättää, mihin raaka-aineita käytetään?
Kuva: Timo Melantie / Vastavalo
Teksti: Heikki Vasamies
Vuoden 2017 turhake paljastetaan tässä lehdessä. Loputtoman pitkä turhake-ehdokkaiden lista nosti taas esille kysymyksen hupenevien luonnonvarojen järkevästä ja kestävästä käytöstä. Kuka päättää, mihin raaka-aineita käytetään?
YK:n ympäristöohjelma UNEP:n International Resource Panel kokoaa tietoa ja tuottaa arvioita sekä suosituksia luonnonvarojen kestävästä käytöstä. Se perustettiin 2007 ohjaamaan maailmaa pois liikakulutuksen kierteestä tavoitteenaan vihreä talous – sosiaalinen oikeudenmukaisuus, taloudellinen tehokkuus ja ekologisesti kestävä tulevaisuus.
Tietoa on, ja sitä tuotetaan koko ajan lisää. Faktat eivät kuitenkaan päädy riittävän tehokkaasti vaikuttamaan poliittiseen päätöksentekoon, saati arkielämään.
Kauppias myy sitä mitä asiakkaat ostavat, ja asiakkaat ostavat sitä mitä heille tarjotaan. Kumpi on muna ja kumpi kana?
Kekseliäisyys on hyvä asia, mutta tuotteistamiselle pitäisi olla enemmän pidäkkeitä ja sääntelyä. Erityisen herkkänä pitäisi olla silloin kun luodaan tuotteita tarpeiden ylätasoille, helppouden ja huvittelun edistämiseen.
Vesijetti eli vesiskootteri on esimerkki tuotteesta, jonka olisi pitänyt jäädä suunnittelijan työpöydälle. Jetit ovat luoneet turhan tarpeen, niitä ei käytetä mihinkään korvaamattoman hyödylliseen, harvemmin edes matkantekoon. Ympäristöhaittojen ja turhuuteen tuhlattujen materiaalien määrän vuoksi jetit voitaisiin hyvin kieltää, mutta kuka sen tekisi? Tuotevalvontaviranomainen?
Globaaliin levitykseen aiotulle tuotteelle pitäisi tehdä ympäristövaikutusten arviointi jo patentointivaiheessa.
Turhake-ehdokkaista moni on tuote, jonka kerrotaan helpottavan milloin minkäkin asian tekemistä. Arjen helpottaminen voi johtoajatuksena joskus olla hyväksyttävä, mutta se viedään turhakkeissa liioitellun pitkälle.
Helppous on kavala ansa, johon Homo sapiens lankeaa kerta toisensa jälkeen, oli kysymys sitten lasten leikeistä, arkiaskareista tai yhteiskunnallisesta päätöksenteosta. Helppous ei kehitä eikä haasta ihmistä mihinkään. Se ei kannusta oppimaan, kokeilemaan, tutkimaan tai luomaan.
On taas joulun aika. Ostosten tekeminen tuotteita pursuavissa tavarataloissa ja nettikaupoissa on stressaavaa. Siispä pysähdy hetkeksi ja mieti: älä päästä itseäsi liian helpolla, vaan harkitse tavallista tarkemmin mitä annat lahjaksi.
🌍 Luotettavaa ja tutkittua tietoa luonnosta ja ympäristöstä Palkittua ja asiantuntevaa luontojournalismia. 🔓 Tilaajana opit tuntemaan luontoa ja eri lajeja ja saat syvällistä tietoa muuttuvasta ympäristöstämme Tilaukseen sisältyy rajaton pääsy digiarkistoon.
🌿 Tilaamalla Suomen Luonnon tuet luonnonsuojelutyötä. Tuottomme käytetään Suomen luonnonsuojeluliiton työhön.
📌 Tilaa nyt – ensimmäinen kuukausi vain 1 €!
Lehti + Digitilaus sisältää
10 painetun lehden numeroa vuodessa.
lehtiartikkelit lisämateriaaleineen (videoita, ääniä, lisäkuvia) helposti verkossa luettavassa muodossa.
Suomen Luonnon päätoimittaja jota pohdituttavat etenkin eliöyhteisöjen ekologia ja evoluutio. Retkillä tulee tutkittua ja kuvattua kaikkea eteen osuvaa, eniten lintuja ja perhosia.
Kun lihaisien buffettien ja juhlaillallisten äärellä elänyt tasavallan presidentti twiittaa syövänsä lihaa vain kerran viikossa, silloin tietää, että suomalainen ruokakulttuuri on muutoksessa.
Itämeren vieraslajien torjunta nytkähti viime kuussa eteenpäin, kun voimaan astui Kansainvälisen merenkulkujärjestön IMO:n painolastivesiyleissopimus. Painolastivesisopimuksen tarkoituksena on siis ehkäistä vieraslajien leviäminen alusten painolastivesien välityksellä. Toki ollaan jo hiukan myöhässä, sillä Itämereen on muun muassa painolastivesien mukana tullut yli 120 vieraslajia, joista noin 80 on jo kotiutunut, Suomenkin vesille parikymmentä.
