Sinnikäs työ luonnon- ja ympäristönsuojelussa on tuottanut kansallisella tasolla paljon onnistumisia. Suuret koko ihmiskuntaa koskevat uhat ovat kuitenkin vielä ratkaisua vailla.
Itämeren suojelussa on edistytty, mutta käänne esimerkiksi ilmastonmuutoksen torjunnassa on vielä edessä. Kuva: Anita Raunio/Vastavalo
Teksti: Heikki Vasamies
21. heinäkuuta 1969 Apollo 11 -kuulennon huipennuksessa Neil Armstrong astui Kuun pinnalle lausuen: ”Tämä on pieni askel ihmiselle, mutta suuri harppaus ihmiskunnalle.”
Kehittymättömästä tekniikasta huolimatta Kuuhun laskeutuminen ei lopulta ollut ihmiselle mahdotonta, kun koko kansainvälinen yhteisö oli hyväksynyt sen yhteiseksi tavoitteeksemme.
Avaruushuuman aikoihin myös ympäristöliike oli ottanut ensi askeleensa. Vuosisadan loppuun mennessä oli jo saatu paljon aikaan.
Sinnikäs työ luonnon- ja ympäristönsuojelussa on tuottanut kansallisella tasolla paljon onnistumisia: merikotka on palannut saaristoomme, saukko jokimaisemaan ja suurpetojenkin kannan kehitys on onnistuttu kääntämään oikeaan suuntaan. Monen ympäristömyrkyn käyttöä on saatu rajoitettua, ja yhä useampi arvokas luontokohde on saatu liitettyä suojelualueverkostoomme. Itämeren suojelu ympärysvaltioiden yhteistyönä on sekin lopulta alkanut tuottaa tulosta. Iso laiva kääntyy hitaasti, kansainvälistä yhteistyötä vaativissa hankkeissa pelottavankin hitaasti.
Suuret koko ihmiskuntaa koskevat uhat ovat kuitenkin vielä ratkaisua vailla ja niiden edessä olo tuntuu joskus toivottomalta. Rakkaus luontoon on ja pysyy, mutta usko ja toivo ovat koetuksella valtavien haasteiden edessä.
Vuosikymmenten viivyttely tärkeiden kansainvälisten päätösten tekemisessä on johtanut tilanteeseen, jossa aika todellakin on käymässä vähiin. Ilmastonmuutos, luonnon monimuotoisuuden väheneminen, meriekosysteemien köyhtyminen ja muuttolintujen metsästys ja verkottaminen ovat asioita, joissa oma tekeminen ei tunnu riittävän: tarvitaan todellinen yhteinen tahtotila.
Ihmiskunta on taas suuren harppauksen edessä – otammeko sen? Uskon ja toivon, että otamme.
🌍 Luotettavaa ja tutkittua tietoa luonnosta ja ympäristöstä Palkittua ja asiantuntevaa luontojournalismia. 🔓 Tilaajana opit tuntemaan luontoa ja eri lajeja ja saat syvällistä tietoa muuttuvasta ympäristöstämme Tilaukseen sisältyy rajaton pääsy digiarkistoon.
🌿 Tilaamalla Suomen Luonnon tuet luonnonsuojelutyötä. Tuottomme käytetään Suomen luonnonsuojeluliiton työhön.
📌 Tilaa nyt – ensimmäinen kuukausi vain 1 €!
Lehti + Digitilaus sisältää
10 painetun lehden numeroa vuodessa.
lehtiartikkelit lisämateriaaleineen (videoita, ääniä, lisäkuvia) helposti verkossa luettavassa muodossa.
Suomen Luonnon päätoimittaja jota pohdituttavat etenkin eliöyhteisöjen ekologia ja evoluutio. Retkillä tulee tutkittua ja kuvattua kaikkea eteen osuvaa, eniten lintuja ja perhosia.
Jättipalsamia torjutaan tänä kesänä monin paikoin. Listaan jutun lopussa on kerätty eri puolella Suomea järjestettäviä talkoita – osallistu lähimpään tai järjestä omat!
Tutkija Antoinette J. Piaggio ja professori Gernot Segelbacher avaavat geeniteknologian mahdollisia sovelluksia lajien suojelussa. Vaikeita kysymyksiä on yhä pohdittavana.
Mihin ihmiskunnan toiminta maapallollamme johtaa? Jos monimuotoinen elämä jatkaa tuhoutumistaan, se on ihmiskunnankin loppu. Vai pitäisikö jaksaa uskoa, että ihmisellä riittää älyä estää katastrofi?
YK:n Cristiana Paşca Palmer myöntää, että luonnon monimuotoisuus hupenee tavoitteista ja sopimuksista huolimatta. Hän kuitenkin vakuuttaa, että maapallo on vielä pelastettavissa.