Loppuvuoden myrskyt saivat aikaan vihdoin sen, mitä oli vuosia hartaasti toivottu. Voimakkaat länsituulet puskivat Tanskan salmista Itämereen lähes ennätysmäärän hapekasta ja hyvin suolaista vettä.
Kuva: Marika Eerola
Teksti: Jorma Laurila
Loppuvuoden myrskyt saivat aikaan vihdoin sen, mitä oli vuosia hartaasti toivottu. Voimakkaat länsituulet puskivat Tanskan salmista Itämereen lähes ennätysmäärän hapekasta ja hyvin suolaista vettä. Se on suurenmoinen lahja Itämeren vaikeuksissa olevalle ekosysteemille. Syvänteet saavat hapekasta vettä ja suolapitoisuuden nousu on hyväksi eliöstölle.
Viimeksi saman kokoluokan suolapulssi saatiin 1951, ja merkittäviä suolaisen veden tulvahduksia tuli 1993 ja 2003. Suomen etelärannikolle suolaisempaa vettä saapunee noin vuoden kuluessa.
Raskas suolavesi saattaa kummuttaa fosforia hapettomista syvänteistä, mutta hapekkaassa vedessä pohjan fosfori sitoutuu haitattomaan muotoon.
Vaikeuksissa oleva turskakantakin saa nyt tilaisuuden voimistua, jos kalastuskiintiöt pidetään vastuullisina.
Turskan lisääntyminen onnistuu paremmin, kun suolapitoisuus on riittävä. Erinomaisia turskavuosia oli Itämeressä viimeksi 1970- ja 1980-luvuilla. Silloin turskia oli paljon myös Suomen merialueilla. Silakkakin hyötyy, kun sen kasvuolot ja ravintotilanne kohenevat.
Itämeren Atlantilta saama lahja ei tarkoita, että työstä sisämeremme hyväksi voitaisiin yhtään hellittää. Päinvastoin, nyt on ratkaiseva hetki kääntää Itämeri pysyvän toipumisen tielle. Se vaatii yhteistyötä ja tositoimia koko valuma-alueella.
🌍 Luotettavaa ja tutkittua tietoa luonnosta ja ympäristöstä Palkittua ja asiantuntevaa luontojournalismia. 🔓 Tilaajana opit tuntemaan luontoa ja eri lajeja ja saat syvällistä tietoa muuttuvasta ympäristöstämme Tilaukseen sisältyy rajaton pääsy digiarkistoon.
🌿 Tilaamalla Suomen Luonnon tuet luonnonsuojelutyötä. Tuottomme käytetään Suomen luonnonsuojeluliiton työhön.
📌 Tilaa nyt – ensimmäinen kuukausi vain 1 €!
Lehti + Digitilaus sisältää
10 painetun lehden numeroa vuodessa.
lehtiartikkelit lisämateriaaleineen (videoita, ääniä, lisäkuvia) helposti verkossa luettavassa muodossa.
Sed quia consequuntur magni dolores eos qui ratione voluptatem sequi nesciunt. Sed quia consequuntur magni dolores eos qui ratione voluptatem sequi nesciunt.
Nodularia spumigena on yksi Itämeren sinilevälauttojen valtalajeista. Se tuottaa nodulariini-nimistä myrkkyä, joka vaurioittaa maksaa, joten kaikenlaista altistumista on syytä välttää.
Korvameduusat valtaavat Suomenlahden ja Saaristomeren loppukesällä. Ne tainnuttavat saaliinsa pyyntilonkeroidensa polttiaissoluilla, mutta ihmisen ihoa niillä ei läpäise.