Pääkirjoitus: Vaelluskalat kasvattavat poikasensa parhaiten itse!
Melkein kaikki vaelluskalamme ovat uhanalaisia tai muutoin huonossa jamassa. Syynä ahdinkoon ovat vesivoimalat, virtavesien perkaukset, saastuminen sekä liiallinen ja vääränlainen pyynti.
Teksti: Jorma Laurila
Melkein kaikki vaelluskalamme ovat uhanalaisia tai muutoin huonossa jamassa. Syynä ahdinkoon ovat vesivoimalat, virtavesien perkaukset, saastuminen sekä liiallinen ja vääränlainen pyynti.
Tilanne ei kuitenkaan ole toivoton. Uhatut kalamme voidaan pelastaa, jos halutaan. Se vaatii kuitenkin uutta ajattelua ja malttia luopua lyhytjänteisestä hyödyntavoittelusta. Tarvitaan muun muassa merkittäviä investointeja rakennettujen jokien kalateihin sekä kalastusrajoituksia. Valveutuneella kuluttajallakin on tärkeä rooli.
Kesällä keskusteltiin vilkkaasti lohenpyynnistä: miten, missä, paljonko ja milloin pyydetään. Monen kala-asiantuntijan mielestä luonnonlohen suojelemiseksi kalastus pitäisi keskittää jokiin ja jokisuihin. Meripyynnissä saaliiksi joutuu istutusperäisten kalojen lisäksi paljon kotijokiinsa pyrkiviä luonnonlohia. Simojokeen, Kuivajokeen ja muihin aiemmin merkittäviin lohijokiin pitäisi saada nousemaan mahdollisimman paljon alkuperäisiä lohia.
Viime vuosien kehitys Tornionjoella on ollut rohkaisevaa. Nousulohien määrä on kasvanut ja poikasten tuotanto lisääntynyt lupaavasti. Tornionjoki on Ruotsin Kalixin ohella Itämeren tärkein lohijoki, jonka poikastuotantokyky pitää saada täysin käyttöön.
Laaja, rutiininomainen laitospoikasten kasvattaminen on kallista ja tehotonta. Istukkaista jää eloon vain murtoosa, ja laitoskannan perinnöllinen laatu heikkenee vähitellen.
On korkea aika ymmärtää, että lohet ja muut kalat osaavat parhaiten itse kasvattaa poikasensa. Istutuksilla olisi rooli siirtymävaiheen jälkeen vain erityistilanteissa. Tämän pitäisi olla kalatalouspolitiikan kulmakivi.
PS. Kesän valokuvakisamme on loppusuoralla. Ehdit vielä äänestää suosikkikuvaasi osoitteessa www.suomenluonto.fi/kesakisa.
🌍 Luotettavaa ja tutkittua tietoa luonnosta ja ympäristöstä Palkittua ja asiantuntevaa luontojournalismia. 🔓 Tilaajana opit tuntemaan luontoa ja eri lajeja ja saat syvällistä tietoa muuttuvasta ympäristöstämme Tilaukseen sisältyy rajaton pääsy digiarkistoon.
🌿 Tilaamalla Suomen Luonnon tuet luonnonsuojelutyötä. Tuottomme käytetään Suomen luonnonsuojeluliiton työhön.
📌 Tilaa nyt – ensimmäinen kuukausi vain 1 €!
Lehti + Digitilaus sisältää
10 painetun lehden numeroa vuodessa.
lehtiartikkelit lisämateriaaleineen (videoita, ääniä, lisäkuvia) helposti verkossa luettavassa muodossa.
Ahma on yksi uhanalaisimmista suurpedoistamme. Petokojusta voi päästä ihailemaan luonnossa harvoin vastaan tulevaa osmaa. Kävimme Lieksassa Erä-Eeron piilokojuilla katsomassa ahmoja.
Eläinten tekemisiä havainnoidessa tulee tulkinnat helposti tehtyä ihmiselämän kokemusten pohjalta. Eihän inhimillistäminen mikään synti ole, mutta jos se johtaa väärään tulkintaan otuksen aikeista tai elämäntavoista, se on arvelluttavaa.
Lähikaupat ovat taas trendi. Aukioloaikojen pidentäminen saattaa entisestään lisätä niiden suosiota.
Kaupan ylisuuri yksikkökoko palvelee kauppiasta, ei kuluttajaa. Tuotteiden jakelu- ja kuljetuskustannuksista osa on siirretty kuluttajille, jotka kantavat ostokset kotiinsa – autollaan.
Luin joulunpyhinä Tampereen yliopiston journalistiikan opiskelijoiden kirjoittamaa kirjaa Hyvän sään aikana. Toimittaja Hanna Nikkasen ohjauksessa syntynyt teos oli hidasta luettavaa, sillä joka luvun jälkeen piti pysähtyä pitkäksi toviksi pohtimaan lukemaansa.