Onneksi meillä on vettä yllin kyllin! Vai onko? Kuivuuden on ennustettu koettelevan myös Suomea.
Hiekkakerrosten suodattamaa puhdasta pohjavettä pulppuaa Jämijärven Uhrilähteestä. Kuva Tuomas Heinonen
Teksti: Heikki Vasamies
Espanjan Tarifassa 5. syyskuuta kirjaan havaintovihkoon: lämpötila +43 °C. Kuuma tuuli puhaltaa Gibraltarin salmen yli Saharan suunnalta ja aurinko paahtaa pilvettömältä taivaalta. Jopa päiväperhoset pysyttelevät poissa auringosta ja lentelevät laiskasti pensaiden varjossa. Kasvillisuus on keltaiseksi kuihtunutta.
Espanjan on arvioitu viimeisten parinkymmenen vuoden aikana menettäneen jo 20 prosenttia makeavesivaroistaan. Ankarat kuivuudet ovat vaivanneet etenkin etelä- ja itärannikkoa vuodesta toiseen. Maalle, joka käyttää 80 prosenttia vedestään viljelmien kasteluun, kuivuus aiheuttaa todellisen haasteen. Samanaikaisesti vedenkulutus on kasvanut kymmenellä prosentilla, ja myös kasteltava peltoala on kasvussa. Kestämätön yhtälö.
Miten se meihin suomalaisiin liittyy? Siten, että me syömme oman osamme Espanjan hupenevilla vesivaroilla kasvatetuista vihanneksista, riisistä ja oliiviöljystä. Suomalaisten vesijalanjälkeä pohtiessa se mitä syömme onkin merkittävässä asemassa. Esimerkit hämmästyttävät: pihvilihan tuotantoon kuluu lihakiloa kohden 16 000 litraa vettä, kupilliseen kahvia 140 litraa ja maissikiloon 900 litraa. Pistää miettimään…
Onneksi meillä on vettä yllin kyllin! Vai onko? Kuivuuden on ennustettu koettelevan myös Suomea. Nousevat lämpötilat, keväiden aikaistuminen, voimistunut haihdunta ja useammin esiintyvät kuivuusjaksot tulevat vaikuttamaan haitallisesti esimerkiksi puiden kasvuun, hyönteisten ja niitä ravintonaan käyttävien lintujen lisääntymiseen. Kaivot ovat ja pysyvät entistä kuivempina kesäkaudella. Järvien vedenpinta on kesällä matalalla ja vähässä vedessä rehevöityminen ja leväkukinnat ovat voimakkaampia.
Makeavesivarat ovat arvokas kansallisomaisuutemme. Vedestä kannattaa pitää hyvää huolta, ja siinä sivussa miettiä sen kulutusta vähän laajemmastakin näkövinkkelistä.
🌍 Luotettavaa ja tutkittua tietoa luonnosta ja ympäristöstä Palkittua ja asiantuntevaa luontojournalismia. 🔓 Tilaajana opit tuntemaan luontoa ja eri lajeja ja saat syvällistä tietoa muuttuvasta ympäristöstämme Tilaukseen sisältyy rajaton pääsy digiarkistoon.
🌿 Tilaamalla Suomen Luonnon tuet luonnonsuojelutyötä. Tuottomme käytetään Suomen luonnonsuojeluliiton työhön.
📌 Tilaa nyt – ensimmäinen kuukausi vain 1 €!
Lehti + Digitilaus sisältää
10 painetun lehden numeroa vuodessa.
lehtiartikkelit lisämateriaaleineen (videoita, ääniä, lisäkuvia) helposti verkossa luettavassa muodossa.
Suomen Luonnon päätoimittaja jota pohdituttavat etenkin eliöyhteisöjen ekologia ja evoluutio. Retkillä tulee tutkittua ja kuvattua kaikkea eteen osuvaa, eniten lintuja ja perhosia.
Liukuhihnaeinekset ovat ”äitien tekemiä”, huoltoasemalta saa ”kotiruokaa”, leipä on leivottu ”rakkaudella”. Tutut fraasit ovat sietämätöntä roskaa, mutta ne vaikuttavat silti, aistimusten tavoin, ikään kuin järkemme ohi. Aina vallankäyttäjä ja vallan kohde eivät kuitenkaan ole eri henkilöitä. Ihminen kykenee pettämään itseään, näkemään koko maailman oman tunteensa valossa. Eräs itsepetoksen malli mietityttää minua erityisesti. Huippumodernin lihateollisuuden asiakasta kuuntelen aina mielelläni.
Jo yli 10 000 suomalaista on allekirjoittanut EU-kansalaisaloitteen veden yksityistämistä vastaan. Myös kansalaisaloitteen vähimmäismäärä koko EU:n alueella, miljoona allekirjoittajaa, on saavutettu.
Suomen Luonnossa julkaistu graafi osoittaa, että bruttokansantuotteen ja sähkön kulutuksen kasvu ovat toisistaan aika riippumattomia. BKT kasvaa Suomessa ja Ruotsissa rinta rinnan. Ruotsissa sähkön kulutuksen kasvu henkeä kohti kuitenkin pysähtyi jo 30 vuotta sitten.