Veden alla kuvaaminen ei välttämättä ole kallista, sanoo luontokuvaaja Pekka Tuuri. Hänet tunnetaan vedenalaiskuvistaan. Hän voitti muun muassa Vuoden luontokuvakilpailun vuonna 2010 alakautta kuvatuilla lumpeilla.
Tuurin mukaan markkinoilla olevat noin 250 euron hintaiset pokkarit, jotka kestävät vettä, ovat aivan kelvollisia vedenalaiskuvaukseen. Lisäksi tarvitaan oikeastaan vain räpylät, painovyö ja snorkkelit, sekä ehkä märkäpuku. Kaikkia näitä varusteita voi vuokrata alkuun sukellusseuroilta, joita on Suomessa pari sataa.
Ammattilainen haluaa kuitenkin kuvata kaikkina vuodenaikoina. Siihen tarvitaan lämpimämpi kuivapuku, jonka on paras olla omien mittojen mukainen. Lisäksi tulevat kaasupullo, maski ja muut laitteet, joihin uppoaa helposti noin 1500 euroa.
Ammattilaisen kameran täytyy olla samanlainen digijärjestelmäkamera kuin kuivan maan kuvaajillakin. Siihen tarvitaan lisäksi muutaman sadan euron hintainen kotelo, sekä salamat, koska veden alla pelkkä luonnonvalo ei juuri koskaan riitä. Kaikkiaan ammattilainen saa käytettyä kuvausvälineisiin 5000–10000 euroa.
”Mutta lintukuvaajillakin on pitkiä putkia, ja nehän ovat tuhansien eurojen objektiiveja. Kyllä sielläkin kalustolle hintaa tulee”, Tuuri sanoo.
Veden alla kuvaaminen ei olekaan Tuurin mukaan sen kalliimpaa kuin luontokuvaus yleensä. Hän antaa vedenalaisia kuvausvinkkejään juuri julkaistussa Suomen Luonnon kesänumerossa.
🌍 Luotettavaa ja tutkittua tietoa luonnosta ja ympäristöstä Palkittua ja asiantuntevaa luontojournalismia. 🔓 Tilaajana opit tuntemaan luontoa ja eri lajeja ja saat syvällistä tietoa muuttuvasta ympäristöstämme Tilaukseen sisältyy rajaton pääsy digiarkistoon.
🌿 Tilaamalla Suomen Luonnon tuet luonnonsuojelutyötä. Tuottomme käytetään Suomen luonnonsuojeluliiton työhön.
📌 Tilaa nyt – ensimmäinen kuukausi vain 1 €!
Lehti + Digitilaus sisältää
10 painetun lehden numeroa vuodessa.
lehtiartikkelit lisämateriaaleineen (videoita, ääniä, lisäkuvia) helposti verkossa luettavassa muodossa.
Olen ikäni kalastellut pienillä lammilla. Umpilammissa, joista ei lähde ja joihin ei tule puroa, on vain ahvenia. Jos lampeen johtaa vähäinenkin puro, siinä on ahventen lisäksi ainakin haukia, usein myös lahnoja, mateita tai särkiä. Miten ahven on päässyt umpilampiin?
Iät ja ajat on ennustettu keväällä tulevan kesän sademääriä ahvenen selkäruodossa olevan mustan määrästä ja useimmiten aivan oikeaan osuen. Mistä ahven tietää tämän?
Miksi lokit karttavat ahventen mätipusseja, vaikka muut perkeet menevät kuin kuumille kiville? Onko niissä jotain myrkyllistä tai pahalle maistuvaa? Mätipussit eivät tunnu kelpaavan merenpohjalla liikkuvien olioidenkaan ruuaksi, koska rantaveteen heitetyt pussit jäävät pitkiksi ajoiksi lillumaan pohjalle.
Onko lounaissaariston ahvenpopulaatiossa huomattavasti enemmän naaraita kuin koiraita? Olen vuosittain saanut satoja ahvenia verkoilla toukokuun puolivälin ja juhannuksen välillä, ja niistä noin 90 prosenttia on ollut naaraita, joko mätipussillisia tai jo mätinsä laskeneita.