Porotalouteen liittyy paljon sille ominaista sanastoa. Mitä ovat esimerkiksi rykimä, vaadin tai kiekerö?
Kuva: Pentti Sormunen / Vastavalo
Teksti: Jorma Laurila
Rykimäaika, porojen kiima, on marras–joulukuussa jo ohi. Ennen rykimää hirvaatkelovatnaamasarvistaan nahan, jonka alla kruunu on kasvanut. Sitten testosteronia tihkuvat urokset mittelivät vaatimista, joita voittajan haaremiin päätyy keskimäärin 5–20. Rykimän jälkeen hirvaat pudottavat sarvensa ja rauhoittuvat.
Loppuvuodesta tehdään erotukset, joissa valitaan eloon jätettävät ja teuraaksi päätyvät. Porot kootaan mönkijöiden, moottorikelkkojen ja joissain paliskunnissa myös helikopterin avulla. Sitten ne ohjataan siuloilla eli johdinaidoilla erotuksen keskiöön, kirnuun. Siellä lukumies tunnistaa korvamerkit ja kirjaa kunkin poronomistajan eläimet.
Talven porot sinnittelevät kuopimalla kaivoksiltaan jäkälää, ja siitä jää hankeen merkiksi kaivinkuoppia, kiekeröitä. Poroja myös heinitetään, koska jäkälälaitumet ovat kuluneita.
Jos hanki kovettuu, porot syövät kuusten ja mäntyjen rungoilta ja oksilta luppoa, roikkuvia jäkälätupsuja.
🌍 Luotettavaa ja tutkittua tietoa luonnosta ja ympäristöstä Palkittua ja asiantuntevaa luontojournalismia. 🔓 Tilaajana opit tuntemaan luontoa ja eri lajeja ja saat syvällistä tietoa muuttuvasta ympäristöstämme Tilaukseen sisältyy rajaton pääsy digiarkistoon.
🌿 Tilaamalla Suomen Luonnon tuet luonnonsuojelutyötä. Tuottomme käytetään Suomen luonnonsuojeluliiton työhön.
📌 Tilaa nyt – ensimmäinen kuukausi vain 1 €!
Lehti + Digitilaus sisältää
10 painetun lehden numeroa vuodessa.
lehtiartikkelit lisämateriaaleineen (videoita, ääniä, lisäkuvia) helposti verkossa luettavassa muodossa.
Sarja päättyy lukuvinkillä, Samuli Paulaharjun teoksella Tunturien yöpuolta, jonka tarinoissa yhdistyvät upea luonnonkuvaus, kansanperinne ja tunturiseudun oma kieli.