Pihlajanmarjat ovat happamia. Arja Hopsu-Neuvonen Marttaliitosta kertoo, että niitä voi silti käyttää kokonaisena, kunhan happoja vähän taittaa.
Kuva: Marika Eerola
Teksti: Jouni Tikkanen
Pihlajanmarjat ovat happamia. Arja Hopsu-Neuvonen Marttaliitosta kertoo, että niitä voi silti käyttää kokonaisena, kunhan happoja vähän taittaa.
”Yöpakkasetkin tekevät marjoista makeita, mutta myöhään syksyllä kerätessä niissä on aika paljon mustia marjoja mukana. Siksi marjoja voi perata hyvissä ajoin ja panna pakastimeen. Kirpeys vähenee huomattavasti.”
Toinen hyvä tapa on kuivaaminen. Se on parasta tehdä sokerin kanssa survottuna. Kasvikuivurin ritilöille leikataan leivinpaperista aavistuksen ritilää pienemmät palaset, joiden päälle sokeroitu pihlajanmarjasurvos levitetään. Nahkeaksi kuivattuna sen voi murustella myslin sekaan. ”Aikaisemmin kuivaaminen on ollut yleisin säilömistapa”, Hopsu-neuvonen sanoo.
Lue lisää pihlajanmarjasta Suomen Luonnon tuoreesta numerosta 8/2014!
🌍 Luotettavaa ja tutkittua tietoa luonnosta ja ympäristöstä Palkittua ja asiantuntevaa luontojournalismia. 🔓 Tilaajana opit tuntemaan luontoa ja eri lajeja ja saat syvällistä tietoa muuttuvasta ympäristöstämme Tilaukseen sisältyy rajaton pääsy digiarkistoon.
🌿 Tilaamalla Suomen Luonnon tuet luonnonsuojelutyötä. Tuottomme käytetään Suomen luonnonsuojeluliiton työhön.
📌 Tilaa nyt – ensimmäinen kuukausi vain 1 €!
Lehti + Digitilaus sisältää
10 painetun lehden numeroa vuodessa.
lehtiartikkelit lisämateriaaleineen (videoita, ääniä, lisäkuvia) helposti verkossa luettavassa muodossa.
Villivihannesten paras kausi on juuri nyt käsillä. Mitä sinä olet valmistanut villejä kasveja hyödyntäen? Jaa herkullinen reseptisi Suomen Luonnon lukijoille.