Kotipihani pienessä tammessa oli outo terho. Mikä se oli?
Kuva: Tuula Ritola
Teksti: Seppo Vuokko
Kotipihani pienessä tammessa oli outo terho. Mikä se oli?
Omituinen muodostuma on erään äkämäpistiäisen, Andricus fecundator -toukan synnyttämä äkämä. Tammella elää lukuisia äkämäpistiäisiä, jotka aiheuttavat kukin omanlaisensa äkämän. Itse pistiäiset ovat pieniä ja keskenään hyvin samannäköisiä, mutta äkämät ovat erilaisia ja usein hyvin näyttäviä ja suuria aiheuttajaansa verrattuna.
Äkämäpistiäinen munii tammen silmuihin kesäkuussa. Jo muna tai nuori toukka aiheuttaa erittämillään hormonin tapaan toimivilla aineilla sen, että silmu alkaa kasvaa käpymäiseksi. Aluksi se on vihreä, mutta muuttuu syksyn lähetessä ruskeaksi. Karvaisten, turvonneiden silmusuomujen keskelle syntyy pähkinämäinen kovapintainen sisä-äkämä, jonka sisällä toukka on turvassa ulkomaailman pedoilta ja syö kotinsa sisäseinää! Syksyllä äkämä avautuu ja sisä-äkämä toukkineen putoaa maahan. Silmusuomuista syntynyt äkämän ulko-osa voi säilyä puussa useita vuosia.
Pistiäiskotelo voi odottaa kovan äkämäkuoren sisällä jopa kolmen talven yli ennen kuin siitä kuoriutuu aikuinen. Kaikki nämä pistiäiset ovat naaraita. Ne rientävät munimaan tammen hedekukintoihin. Loisitut kukat turpoavat parimillisiksi munamaisiksi äkämiksi.
Nyt toukkien kehitys on nopea: jo kesäkuussa äkämistä kuoriutuu aikuisia pistiäisiä, sekä koiraita että naaraita.
Parittelun jälkeen naaraat munivat lehtihankojen silmuihin, joista taas alkaa kehittyä uusi sukupolvi.
Tällä lajilla vuorottelee siis kaksi erilaista sukupolvea, silmuäkämissä kehittyvä neitseellisesti lisääntyvä sukupolvi, ja hedekukinnoista ravintonsa ottava suvullisesti lisääntyvä sukupolvi. Tehokkaan tuntuisesta lisääntymisestään huolimatta pistiäinen ei ole kovin yleinen. Suuret silmuäkämät on helppo huomata, pieniä kukintoäkämiä täytyy etsiä varta vasten.
Tammen kannalta äkämäpistiäiset ovat harmittomia vieraita eivätkä aiheuta kasvutappioita.
🌍 Luotettavaa ja tutkittua tietoa luonnosta ja ympäristöstä Palkittua ja asiantuntevaa luontojournalismia. 🔓 Tilaajana opit tuntemaan luontoa ja eri lajeja ja saat syvällistä tietoa muuttuvasta ympäristöstämme Tilaukseen sisältyy rajaton pääsy digiarkistoon.
🌿 Tilaamalla Suomen Luonnon tuet luonnonsuojelutyötä. Tuottomme käytetään Suomen luonnonsuojeluliiton työhön.
📌 Tilaa nyt – ensimmäinen kuukausi vain 1 €!
Lehti + Digitilaus sisältää
10 painetun lehden numeroa vuodessa.
lehtiartikkelit lisämateriaaleineen (videoita, ääniä, lisäkuvia) helposti verkossa luettavassa muodossa.
Pihassamme on 15-metrinen tammi, joka on huonon näköinen: lehtiä on siellä täällä tupsuina, ja ne ovat hyvin eri kokoisia. Mistä tämä johtuu, ja onko jotain tehtävissä? Vielä ei viitsisi käyttää kirvestä.
Siirsin Turusta kaksi tammentainta Seinäjoelle. Epäilin, mahtavatko ne näin pohjoisessa menestyä, mutta äitini kertoi Seinäjoen asemalla kasvavan oikein komean tammen. Kuinka pohjoisessa tammi ja muut jalot puut voivat menestyä istutettuina?