Laskiaisen vanha mäenlaskuperinne ja pitkien pellavien huutelu juontavat juurensa ikivanhaan työnjuhlaan. Tuolloin naiset lopettivat koko pitkän talven kestäneen pellavien, hamppujen ja villojen kehruun ja muokkauksen. Alkoi kankaiden kudonta.

Laskiaista voikin pitää vanhastaan naisten juhlana, sillä miltei kaikki siihen liittyvät vanhat sanonnat ja tavat liittyvät niin sanottuihin naisten töihin.

Mäkeä koetettiin laskea mahdollisimman pitkälle, jotta myös tulevasta pellavasadosta tulisi mahdollisimman pitkää ja lujakortista. Pellavaan liittyy myös tapa lakaista lattiaa ja viedä roskat kauas, jotta pellavapelto pysyisi tulevana satokautena puhtaana rikkakasveista.

Laskiaisena mentiin ennen vanhaan tietysti myös saunaan, eikä siellä saanut puhua pukahtaa. Puhumattomuudella taattiin se, etteivät hyttyset syöneet tulevana kesänä. Tätä uskomusta on noudatettu myös joulusaunassa.

Lähde: Kustaa Vilkuna: Vuotuinen ajantieto, Otava 1998.

Haluatko lukea koko jutun?

Oletko jo tilaaja? Kirjaudu tästä

TILAA NYT!

🌍 Luotettavaa ja tutkittua tietoa luonnosta ja ympäristöstä
Palkittua ja asiantuntevaa luontojournalismia.

🔓 Tilaajana opit tuntemaan luontoa ja eri lajeja ja saat syvällistä tietoa muuttuvasta ympäristöstämme
Tilaukseen sisältyy rajaton pääsy digiarkistoon. 

🌿 Tilaamalla Suomen Luonnon tuet luonnonsuojelutyötä.
Tuottomme käytetään Suomen luonnonsuojeluliiton työhön.

📌 Tilaa nyt – ensimmäinen kuukausi vain 1 €!

Lehti + Digitilaus sisältää

• 10 painetun lehden numeroa vuodessa.
• lehtiartikkelit lisämateriaaleineen (videoita, ääniä, lisäkuvia) helposti verkossa luettavassa muodossa.
• vain verkossa julkaistavat jutut.
• näköislehden.
• arkiston vuodesta 1941.

Valitse Lehti+Digi

Digitilaus sisältää

• lehtiartikkelit lisämateriaaleineen (videoita, ääniä, lisäkuvia) helposti verkossa luettavassa muodossa.
• vain verkossa julkaistavat jutut.
• näköislehden.
• arkiston vuodesta 1941.

Valitse Digi