Katselin kerran kahden rusakon kisailua. Ne juoksivat vinhaa vauhtia peräkanaa ja välillä nousivat vastakkain pystyyn ja huitelivat toisiaan etutassuillaan niin että mäiske kävi. Mistä tässä on kysymys?
Kuva: irma / ikkunasuomenluontoon.fi
Teksti: Ilkka Koivisto
Katselin kerran kahden rusakon kisailua. Ne juoksivat vinhaa vauhtia peräkanaa ja välillä nousivat vastakkain pystyyn ja huitelivat toisiaan etutassuillaan niin että mäiske kävi. Mistä tässä on kysymys?
Kaksi rusakkourosta siinä mitteli voimiaan kiimahurmassa. Aika usein näissä rusakoiden otteluissa on enemmänkin osanottajia. Muistan nähneeni parhaimmillaan kahdeksan kamppailijaa, mutta käsikirjoissa puhutaan jopa parinkymmenen rusakkouroksen joukkotappeluista. Tällaiset ovat tietysti mahdollisia vain seuduilla, missä rusakkokanta on tiheä.
Rusakon kiima-aika on pitkä. Jo kevättalvella uroksien hormonitoiminta on niin vilkasta, että ravinnonhankintatoimista revitään aikaa kiimaliikehdintään. Tämä näkyy helposti jäljistä: niitä on enemmän, ja ne risteilevät osin päämäärättömän tuntuisesti, ei ainoastaan lepopaikoista ateria-areenoille ja takaisin.
Kevättalvellakin voi hyvällä onnella nähdä kiimaotteluita, mutta näihin luonnon suuren teatterin vauhdikkaisiin näytöksiin pääsee yleisöksi niukemmallakin onnella valoisan ajan pidentyessä kevään myötä. Kesän lähestyessä peltojen ja niittyjen kasvillisuus kohoaa kiusalliseksi näköesteeksi.
Rusakkourosten otteluiden kerrotaan olevan joskus niin rajuja, että osanottajista yksi tai jopa useampi saa vammoja. Itse en ole nähnyt karvojen pöllyämistä vakavampaa.
🌍 Luotettavaa ja tutkittua tietoa luonnosta ja ympäristöstä Palkittua ja asiantuntevaa luontojournalismia. 🔓 Tilaajana opit tuntemaan luontoa ja eri lajeja ja saat syvällistä tietoa muuttuvasta ympäristöstämme Tilaukseen sisältyy rajaton pääsy digiarkistoon.
🌿 Tilaamalla Suomen Luonnon tuet luonnonsuojelutyötä. Tuottomme käytetään Suomen luonnonsuojeluliiton työhön.
📌 Tilaa nyt – ensimmäinen kuukausi vain 1 €!
Lehti + Digitilaus sisältää
10 painetun lehden numeroa vuodessa.
lehtiartikkelit lisämateriaaleineen (videoita, ääniä, lisäkuvia) helposti verkossa luettavassa muodossa.
Olen aina uskonut, että jänikset ovat kasvinsyöjiä. Äsken näin kuitenkin jäniksen jahtaavan nurmikentällä lähes itsensä kokoista lintua. Lintu lenteli matalalla laskeutuen vähän väliä ja jänis juoksi perässä. Oliko jänis riistan hankinnassa vai mistä on kyse?
Metsäjänikset ovat vähentyneet suuressa osassa Suomea. Etelä- ja Lounais-Suomessa kanta on vähentynyt jopa 40–50 prosenttia parinkymmenen viime vuoden aikana.
Hassu veikkonen tämä vasemmalla puolella oleva pupujussi. Onko se oikea jänis? Kahtena aamuna se on tullut noin 2–3 metrin läheisyyteen. Sehän ei ole tyypillistä normaalille jänikselle, joka ponkaisee pusikkoon saman tien.
Olen kokeillut hyvällä menestyksellä biologista torjuntaa: kahvinporoja omenapuun juurelle, ja jopa rusakot jättävät omenapuut rauhaan. Ei ole muuta torjuntaa tarvinnut. Mihin kahvin teho perustuu?