Suomen kansallislintu laulujoutsen on voimissaan. Varmimmin laulujoutsenen tapaa pesimäaikaan reheviltä järviltä ja lahdilta. Syksyisin isot vaaleat viivyttelevät suurin joukoin muun muassa merenlahdissa ja sisävesien virtapaikoissa. Talven tullen ne muuttavat sulien perässä etelämmäksi. Kuuntele laulujoutsenen ääntä!
Kuva: Nimimerkki Annie / ikkunasuomenluontoon.fi
Teksti: Alice Karlsson
Suomen kansallislintu laulujoutsen on voimissaan. Lintuharrastusjärjestö BirdLife Suomen lokakuisessa Joutsenbongauksessa havaittiin lähes 58 000 laulujoutsenta ja pesivien parien määrän tiedetään olevan noin 10 000. Komeita lukuja, jos niitä vertaa vuoteen 1949. Tuolloin laulujoutsenia eli lähinnä Lapin perukoilla vaatimattomat 15 paria.
Varmimmin laulujoutsenen tapaa pesimäaikaan reheviltä järviltä ja lahdilta. Syksyisin isot vaaleat viivyttelevät suurin joukoin muun muassa merenlahdissa ja sisävesien virtapaikoissa. Talven tullen ne muuttavat sulien perässä etelämmäksi.
Laulujoutsenen fanfaareja kuullaan taas maalis–huhtikuussa. Silloin on usein vielä kylmä ja luntakin saattaa olla maassa. Kun nämä puolisukeltajat nukkuvat hiljaa paikallaan tai kurkottelevat pyrstö pystyssä vesikasveja veden alta, voi linnun sekoittaa lumikasaan. Tämä lienee tarkoituskin.
Kuuntele, millaista ääntä joutsenet pitävät lentäessään.
🌍 Luotettavaa ja tutkittua tietoa luonnosta ja ympäristöstä Palkittua ja asiantuntevaa luontojournalismia. 🔓 Tilaajana opit tuntemaan luontoa ja eri lajeja ja saat syvällistä tietoa muuttuvasta ympäristöstämme Tilaukseen sisältyy rajaton pääsy digiarkistoon.
🌿 Tilaamalla Suomen Luonnon tuet luonnonsuojelutyötä. Tuottomme käytetään Suomen luonnonsuojeluliiton työhön.
📌 Tilaa nyt – ensimmäinen kuukausi vain 1 €!
Lehti + Digitilaus sisältää
10 painetun lehden numeroa vuodessa.
lehtiartikkelit lisämateriaaleineen (videoita, ääniä, lisäkuvia) helposti verkossa luettavassa muodossa.
Kirjoitan, toimitan ja hoidan Kysy luonnosta -kirjeenvaihtoa. Sydäntä lähellä ovat kasvien ja eläinten vuorovaikutus sekä eläinten käyttäytyminen. Uskoisin olevani myös luonnon sitkeä puolustaja ja tulistun luonnon turmelemisesta.
Töyhtöhyyppä on todellinen kevääntuoja. Se ei helposti erehdy jäämään Suomeen talven viettoon, vaan lähtee jo hyvissä ajoin kesällä ja syksyllä talvea pakoon Keski- ja Etelä-Eurooppaan. Maalis–huhtikuussa hyypät kuitenkin saapuvat heti ensimmäisten lämpimien lounaisvirtausten myötä pelloillemme kevään airueiksi.