Suomalaisista mehiläishaukoista löytyi neonikotinoideja
Mehiläishaukat käyttävät pesimäaikana ravinnokseen pääasiassa kimalaisten ja ampiaisten toukkia. Kuva: Andreas Trepte / www.photo-natur.net / Wikimedia commons / CC BY 2.5
Neonikotinoidi-kasvinsuojeluaineiden jäämiä on löytynyt Suomessa pesivistä mehiläishaukoista. Haukat käyttävät pesimäaikana ravintonaan pääasiassa ampiaisten ja kimalaisten toukkia. Mehiläishaukat syövät hyönteisravintoa myös talvehtimisalueillaan Afrikassa. Ne voivat siis altistua neonikotinoideille ympäri vuoden.
Tutkijat etsivät torjunta-ainejäämiä kymmenestä länsisuomalaisesta yksilöstä, joista peräti kahdeksasta löytyi neonikotinoidijäämiä. Tutkitut haukat olivat viidestä eri pesyeestä, joista kaikista löytyi neonikotinoideille altistuneita lintuja.
”Se, miten neonikotinoidijäämät mahdollisesti vaikuttavat mehiläishaukkoihin, on vielä hämärän peitossa”, sanoo tutkimusta johtanut dosentti Patrik Byholm ammattikorkeakoulu Noviasta.
”Muilla lintulajeilla tehdyissä tutkimuksissa on havaittu, että neonikotinoidit voivat sekoittaa lintujen suuntavaiston tai heikentää niiden yleiskuntoa, ja aiheuttaa joskus jopa niiden kuoleman”, Byholm kertoo. Näissä tutkimuksissa linnuille on syötetty neonikotinoideilla peitattuja siemeniä.
Byholm ja tutkijakollegat etsivät neonikotinoidien jäämiä kahdesta aikuisesta mehiläishaukasta ja kahdeksasta poikasesta kesällä 2013. Samalla kun aikuisista mehiläishaukoista otettiin verinäytteet, niille laitettiin GPS-paikantimet, joiden avulla pystyttiin selvittämään alueet, mistä haukat hakevat ruokaa itselleen ja poikasilleen.
Tutkijat selvittivät samalla kuinka paljon kevätrypsiä ja rapsia kasvaa viiden kilometrin säteellä mehiläishaukkojen pesistä. Enimmillään rypsi- ja rapsipeltoja oli 7 prosenttia pinta-alasta pesien ympärillä. Mehiläishaukkojen verestä löytyi todennäköisemmin neonikotinoidien jäämiä alueilla, joilla rypsi- ja rapsiviljelmien pinta-ala oli suurempi, kuin alueilla, missä haukkojen pesät olivat kaukana pelloista.
Neonikotinoideilla on tarkoitus suojella muun muassa kevätrypsiä ja rapsia sekä metsäpuiden taimia tuhohyönteisten aihettamia vahinkoja vastaan. Torjunta-aineiden on havaittu vaikuttavan haitallisesti kuitenkin muihinkin eläimiin, kuten pölyttäjähyönteisiin ja pikkulintuihin.
Suomalaistutkimus paljasti, että neonikotinoidit voivat päätyä myös päiväpetolintuihin. Vuosi sitten julkaistu espanjalaistutkimus löysi neonikotinoidijäämiä huuhkajan pesäpoikasista.
”Nykytiedon mukaan neonikotinoidien merkittävin vaikutus lienee pölyttäjien määrän väheneminen. Se tarkoittaa mehiläishaukoille vähenevää ravintotilannetta”, Byholm sanoo.
Tutkimus julkaistiin 15. toukokuuta 2018 Science of the Total Environment -tiedelehdessä.
🌍 Luotettavaa ja tutkittua tietoa luonnosta ja ympäristöstä Palkittua ja asiantuntevaa luontojournalismia. 🔓 Tilaajana opit tuntemaan luontoa ja eri lajeja ja saat syvällistä tietoa muuttuvasta ympäristöstämme Tilaukseen sisältyy rajaton pääsy digiarkistoon.
🌿 Tilaamalla Suomen Luonnon tuet luonnonsuojelutyötä. Tuottomme käytetään Suomen luonnonsuojeluliiton työhön.
📌 Tilaa nyt – ensimmäinen kuukausi vain 1 €!
Lehti + Digitilaus sisältää
10 painetun lehden numeroa vuodessa.
lehtiartikkelit lisämateriaaleineen (videoita, ääniä, lisäkuvia) helposti verkossa luettavassa muodossa.
Sarjassa seurataan Päivi-mehiläishaukan muuttoa Etelä-Afrikasta kohti Suomen pesimätanhuvia. Päivi on mukana satelliittiseurannassa, jossa selvitetään Suomessa vaarantuneen lajin muuttoreittejä.
