Suomen erämaisin paikka on Käsivarressa, tämän kiven oikealla puolella
Suomen Luonto määritti Suomen erämaisimman paikan GIS-asiantuntijoiden avustuksella.
Suomen Luonnon määrittämä piste 69° 13.273’ N, 21° 42.783’ E on kuvan oikealla laidalla. Kuva: Jouni Tikkanen
Teksti: Jouni Tikkanen
Suomen erämaisin paikka on Käsivarren erämaa-alueella, noin 40 kilometriä Kilpisjärveltä koilliseen. Tarkalleen ottaen se sijoittuu Várdoaivi-tunturin pohjoisrinteelle, aivan Norjan rajalle, kuvassa olevan kiven oikealle puolen.
Asia kävi ilmi Suomen Luonnon selvityksessä, jonka tekoon osallistuivat myös Maanmittauslaitos, paikkatietoyritys Esri sekä maantieteen väitöskirjatutkija Susanne Suvanto.
Maanmittauslaitoksen asiantuntija Ari Öysti määritti ensin lehden pyynnöstä, millä seuduilla Suomessa pääsee kauimmaksi tieverkosta. Öysti nosti esiin neljä aluetta: Käsivarren erämaa-alueen, Lemmenjoen kansallispuiston, Kaldoaivin erämaa-alueen sekä Bogskärin luotoryhmän Ahvenanmaan eteläpuolella.
Itämeren Bogskär pudotettiin pois tarkastelusta, koska läheltä sitä kulkee vilkas meriväylä – tie sekin.
Esrin asiantuntija Leo Mäkelä sekä maantieteilijä Suvanto saivat toisistaan riippumatta laskettavakseen GIS-ohjelmalla, missä on se tarkka koordinaattipiste, joka on kaikkein kauimpana tieverkosta. Kummankin tulos oli sama: piste löytyy Käsivarren erämaa-alueelta, läheltä Norjan rajaa.
Suomi-neidon kämmenen laidalla vallitsee siis tämän määritelmän mukaan maamme erämaisin rauha.
Sekä Mäkelä että Suvanto ottivat huomioon myös Norjan tieverkon. Naapurimaan tiestö vaikuttaa asiaan, koska kaikki kolme mahdollista aluetta rajoittuivat Norjan rajaan, ja rajan takana on suuria asumattomia alueita. Käsivarren erämaa-aluetta vasten on Norjan puolella Reisan kansallispuisto.
Suomen erämaisimmaksi paikaksi Suomen Luonto valitsi Susanne Suvannon määrittämän pisteen 69° 13.273’ N, 21° 42.783’ E, jonka laskennassa on otettu huomioon myös metsäautotiet sekä mönkijä- ja moottorikelkkareitit. Niiden vuoksi piste on aivan kiinni Norjan rajassa.
Suomen Luonto kävi tuossa pisteessä ja julkaisi aiheesta jutun tänään ilmestyneessä numerossa 7/2016.
🌍 Luotettavaa ja tutkittua tietoa luonnosta ja ympäristöstä Palkittua ja asiantuntevaa luontojournalismia. 🔓 Tilaajana opit tuntemaan luontoa ja eri lajeja ja saat syvällistä tietoa muuttuvasta ympäristöstämme Tilaukseen sisältyy rajaton pääsy digiarkistoon.
🌿 Tilaamalla Suomen Luonnon tuet luonnonsuojelutyötä. Tuottomme käytetään Suomen luonnonsuojeluliiton työhön.
📌 Tilaa nyt – ensimmäinen kuukausi vain 1 €!
Lehti + Digitilaus sisältää
10 painetun lehden numeroa vuodessa.
lehtiartikkelit lisämateriaaleineen (videoita, ääniä, lisäkuvia) helposti verkossa luettavassa muodossa.
Kolmen hengen Stingray-malli vaatii huolellisen pystytyksen, mutta palkitsee mukavilla unilla. Kylmällä säällä nukkujan alle kannattaa varata kaksi makuualustaa.
Metrolla metsään on Elli Keisteri-Sipilän uutuuskirja, joka esittelee Helsingin metroasemia ympäröivän luonnon ja vinkkaa erilaisia retkikohteita puistoista kinttupolkuihin. Haluan nähdä omin silmin, millainen retki metrosta voi alkaa, joten tässä heinäkuussa menen metsään kolmelta eri asemalta Keisteri-Sipilän kirja oppaanani.
Vaikka Tiilikkajärven upeat hiekkarannat, kauniit harjuniemet ja upeat aapasuot antavat parastaan kesällä, myös kansallispuiston talvinen luonto tarjoavat upeat puitteet retkeilyyn.