Haahkakannat ovat romahtaneet. Kysyimme Aronia-tutkimuslaitoksen Mikael Kilveltä haahkan ahdingon syitä ja ehdotuksia toimiksi, joilla haahkaa voi auttaa.
Teksti: Antti Halkka
Haahkakannat ovat romahtaneet. Kysyimme Aronia-tutkimuslaitoksen Mikael Kilveltä haahkan ahdingon syitä ja ehdotuksia toimiksi, joilla haahkaa voi auttaa.
Suomen haahkojen määrä on vähentynyt puoleen parissa kymmenessä vuodessa. Mikä tähän on syynä, dosentti Mikael Kilpi Åbo Akademin ja Novian Aronia-tutkimuslaitokselta?
Suurin syy on naaraiden kasvanut kuolleisuus. Merikotka, minkki ja supikoira saalistavat naaraita haahkan keskeisillä alueilla lounaissaaristossa, ja merikotkan voi sanoa tyhjentäneen ulkosaariston haahkoista Hanko–Utö-välillä. Saalistus näkyy yhä koirasvoittoisempana kantana. Nykyään koiraita eli kalkkaita on useampi kuin kaksi yhtä naarasta kohden. Kun haahkat siirtyvät pois ulkosaaristosta, supikoira ja minkki ovat sisäsaaristossa uusi ongelma.
Ilmeisesti merikotka on paljastunut Hankoniemen tutkimuksissanne haahkan vähenemisen pääsyyksi?
On ehdottomasti. Täällä naaraista jää vuosittain henkiin noin 70 prosenttia, siis melkein kolmannes kuolee. Kanta pysyy ennallaan tai kasvaa vain, jos yhdeksän kymmenestä naaraasta selviää seuraavaan vuoteen.
Miten haahkat puolustautuvat merikotkan saalistusta vastaan?
Haahkat ovat kasvattaneet poikashoitoryhmien kokoa. Tämä toimii ihan hyvin isoja lokkeja vastaan, mutta ei tepsi merikotkaan. Samalla ne naaraat, jotka pesivät metsäsaarilla ovat olleet hienoisessa etulyöntiasemassa. Pesimistapa tuntuu nyt yleistyvän.
Miten haahkakannan romahdus pysäytetään?
Suomessa ongelma on kytköksissä saalistukseen. Ainoa toimiva tapa on turvata haahkan onnistunut pesintä ja poikaskasvatus! Ehkä meilläkin voisi vanhan islantilaisperinteen pohjalta alkaa turvata pesintää pesäkojujen avulla, joskin ajatus tuntuu ehkä vieraalta.
Voisiko merikotkien oleskelua estää joillakin alueilla?
Tähän on vaikea vastata. Ensin pitäisi tunnustaa ongelma, ja lähteä pikaisesti hakemaan ratkaisuja ihan oikeasti. Haahka ei tule olemaan ainoa laji, johon kotkien saalistus vaikuttaa. Joka tapauksessa koko homma etenee nyt ulkosaaristosta kohti mannerta.
Onko haahkasta jotain positiivista kerrottavaa?
Pesintä sujuu yhä joissain paikoissa. Hankoniemen edustalla Bengtskärin melko pienessä majakkasaaressa pesii tänä vuonna yli 200 haahkaa. Turistirysä on haahkojen suosiossa, vaikka lähiluodot ovat tyhjentyneet. Haahkat ovat siis hakeutuneet ihmisen suojiin. Tämä ei ole ensimmäinen kerta. Sata vuotta sitten majakanvartijat pelastivat haahkan ihmiseltä, kun haahkaa vainottiin laajasti muualla saaristossa.
🌍 Luotettavaa ja tutkittua tietoa luonnosta ja ympäristöstä Palkittua ja asiantuntevaa luontojournalismia. 🔓 Tilaajana opit tuntemaan luontoa ja eri lajeja ja saat syvällistä tietoa muuttuvasta ympäristöstämme Tilaukseen sisältyy rajaton pääsy digiarkistoon.
🌿 Tilaamalla Suomen Luonnon tuet luonnonsuojelutyötä. Tuottomme käytetään Suomen luonnonsuojeluliiton työhön.
📌 Tilaa nyt – ensimmäinen kuukausi vain 1 €!
Lehti + Digitilaus sisältää
10 painetun lehden numeroa vuodessa.
lehtiartikkelit lisämateriaaleineen (videoita, ääniä, lisäkuvia) helposti verkossa luettavassa muodossa.
Antti Halkka toimii Suomen Luonnon toimituspäällikkönä. Hän kirjoittaa lehteen ja sen verkkosivuille luonto- ja ympäristöaiheista. Sää- ja ilmastoasiat ovat yksi kiinnostuksen kohteista.
100 päivää luonnossa -sarja esittelee havaintoja luonnosta 100-vuotiaan Suomen juhlavuoden ajan. Tämänpäiväisessä kuvassa esiintyy merikotka, joka on jo lentänyt kaamoksen yli.
