Suora linja: ”Kalataloushallinto on ummistanut silmänsä tutkijoiden varoituksilta.”
Moni kalalaji on uhanalainen ja kalastuskeskustelu käy kuumana. Kysyimme Helsingin yliopiston kalataloustieteen professori Hannu Lehtoselta, mitä kalojen suojelussa pitäisi tehdä.
Teksti: Antti Halkka
Moni kalalaji on uhanalainen ja kalastuskeskustelu käy kuumana. Kysyimme Helsingin yliopiston kalataloustieteen professori Hannu Lehtoselta, mitä kalojen suojelussa pitäisi tehdä.
Mitä uhanalaisten kalojen suojelussa pitäisi Suomessa tehdä?
Tutkijat yliopistoissa sekä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksessa ovat pitkään esittäneet toimia kalakantojen elinvoimaisuuden parantamiseksi. Kalataloushallinto on ollut varsin haluton tekemään asialle mitään. Pitäisin riittävien kalastusrajoitusten käyttöön ottoa erityisen kiireellisenä. Tarvitaan riittävän isot alamitat ja pyydysten silmäharvuudet, jotta turvataan lisääntyvän kannan koko ja rakenne. Eräät lajit tai muodot, kuten meri- ja järvitaimenen luonnonkannat ja Kuolimon saimaannieriä, tulee rauhoittaa kokonaan.
Miksi uhanalaisten kalojen suojelu on niin vaikeaa?
Kaloja ei ole mielletty samalla tavoin suojeltaviksi kuin muita selkärankaisia. Esimerkiksi luonnonsuojelulain säännöksiä ei sovelleta talouskaloihin, joihin kuuluvat myös kaikki äärimmäisen uhanalaisiksi luokitellut lajit ja muodot. Nykyisin ainuttakaan kalalajia ei ole rauhoitettu ympärivuotisesti. Tarvitaan asenteiden muutosta. Sitä on onneksi koko ajan tapahtumassa kalojen parhaaksi.
Mistä kalalajista tai -kannasta on syytä olla erityisen huolissaan?
Tilanne on vakavin vaeltavilla taimenilla, saimaannieriällä, merialueen harjuksella ja järvilohella. Kaikki maamme meritaimenkannat ja napapiirin eteläpuoliset järvitaimenkannat on arvioitu äärimmäisen uhanalaisiksi. Saimaannieriän ja järvilohen luonnonkanta on jopa pienempi kuin saimaannorpan.
Miten luonnonlohen tulevaisuus turvataan?
Keskeisintä on merellä tapahtuvan sekakantakalastuksen lopettaminen ja kaiken pyynnin siirtäminen jokiin tutkijoiden arvioimien saaliskiintiöiden mukaisesti. Sekakantakalastus on kalastusta, jossa pyydetään samaan aikaan kahden tai useamman joen lohia. Tällöin kalastetaan myös heikkoihin kantoihin kuuluvia kaloja ja samalla estetään näiden kantojen elpyminen.
Onko suojelusta haittaa vai hyötyä ammattikalastajille?
Ammattikalastus perustuu lähes yksinomaan luonnonvaraisiin kalakantoihin. Niiden elinvoimaisuus on ehdottomasti myös kalastajien etu. Silti on vaadittu tutkijoiden arvioimien kestävän kalastuksen kiintiöiden ylittämistä vuosi vuoden jälkeen.
Mitä muuta haluaisit sanoa?
Suomessa on viime aikoina vellonut kiivas keskustelu kalastuksen kestävyydestä. Voisi sanoa, että viimeinkin! Hallinto on vuosikausia ummistanut silmänsä tutkijoiden varoituksilta, mutta siinäkin on toivottavasti tulossa muutos.
🌍 Luotettavaa ja tutkittua tietoa luonnosta ja ympäristöstä Palkittua ja asiantuntevaa luontojournalismia. 🔓 Tilaajana opit tuntemaan luontoa ja eri lajeja ja saat syvällistä tietoa muuttuvasta ympäristöstämme Tilaukseen sisältyy rajaton pääsy digiarkistoon.
🌿 Tilaamalla Suomen Luonnon tuet luonnonsuojelutyötä. Tuottomme käytetään Suomen luonnonsuojeluliiton työhön.
📌 Tilaa nyt – ensimmäinen kuukausi vain 1 €!
Lehti + Digitilaus sisältää
10 painetun lehden numeroa vuodessa.
lehtiartikkelit lisämateriaaleineen (videoita, ääniä, lisäkuvia) helposti verkossa luettavassa muodossa.
Antti Halkka toimii Suomen Luonnon toimituspäällikkönä. Hän kirjoittaa lehteen ja sen verkkosivuille luonto- ja ympäristöaiheista. Sää- ja ilmastoasiat ovat yksi kiinnostuksen kohteista.
