Mediassa on väitelty siitä, rehevöittääkö merimetso merenlahtia ulosteillaan. Vanhempi tutkija Markku Mikkola-Roos Suomen ympäristökeskuksesta vastaa Suomen Luonnon kysymyksiin.
Kuva: Henrik Rantenen / Prolk
Teksti: Alice Karlsson
Markku Mikkola-Roos Suomen ympäristökeskuksesta, lehdissä on keskusteltu siitä, lannoittavatko merimetsot Itämerta. Miten on?
Merimetsot eivät ole syyllisiä vesistöjen rehevöitymiseen. Merilinnuthan päinvastoin keräävät vedestä ravinteita. Ulosteista vapautuvat ravinteet voivat aiheuttaa paikallisesti leväkasvun kiihtymistä pesimäluodon ympärillä, mutta kokonaisuutena nettovaikutus on ehdottomasti positiivinen. Merimetsojen ulosteiden ravinteet pidättyvät pesimäluodon maaperään ja kasvillisuuteen sekä ennen kaikkea lintukantaan kuten kasvaviin poikasiin.
Suomessa elää noin 20 500 merimetsoparia 46 koloniassa, mutta kannan kasvu on selvästi tasaantunut. Yhtenä syynä siihen pidetään merikotkien saalistusta. Voisiko merikotkasta tulla merimetsokannan luontainen rajoittaja?
Merikotkien osuus merimetsokannan säätelijänä on muodostunut viime vuosina merkittäväksi. Esimerkkinä ovat Paraisilla ja Porissa olevat isot merimetsokoloniat, joiden parimäärä on vähentynyt kahden viime vuoden aikana. Paraisten koloniassa oli vuonna 2011 vielä 2000 paria mutta viime vuonna enää 690. Porissa parimäärä väheni samaan aikaan 1598 parista 267:ään. Molemmista on todisteita, että nimenomaan merikotka on vähentäjänä.
Miten merikotkien vaikutus on todennettu?
Porin koloniaa kuvataan riistakameralla ja sen välittämistä kuvista nähdään, miten kymmenet merikotkat pyörivät merimetsokolonian ympärillä koko pesimäkauden. Paraisilla biosukeltajat näkivät pesimäyhdyskunnassa samanaikaisesti passissa peräti 26 merikotkaa.
Miten on pienempien kolonioiden laita?
Merikotkien läsnäolo näkyy useissa pienemmissäkin yhdyskunnissa. Niissä vaikutus tulee lähinnä häirinnän kautta. Ainakin seitsemässä yhdyskunnassa pesinnät ovat epäonnistuneet pelkästään merikotkan takia, ja kolme vakiintunutta pesimäpaikkaa ulkosaaristossa on hylätty.
🌍 Luotettavaa ja tutkittua tietoa luonnosta ja ympäristöstä Palkittua ja asiantuntevaa luontojournalismia. 🔓 Tilaajana opit tuntemaan luontoa ja eri lajeja ja saat syvällistä tietoa muuttuvasta ympäristöstämme Tilaukseen sisältyy rajaton pääsy digiarkistoon.
🌿 Tilaamalla Suomen Luonnon tuet luonnonsuojelutyötä. Tuottomme käytetään Suomen luonnonsuojeluliiton työhön.
📌 Tilaa nyt – ensimmäinen kuukausi vain 1 €!
Lehti + Digitilaus sisältää
10 painetun lehden numeroa vuodessa.
lehtiartikkelit lisämateriaaleineen (videoita, ääniä, lisäkuvia) helposti verkossa luettavassa muodossa.
Kirjoitan, toimitan ja hoidan Kysy luonnosta -kirjeenvaihtoa. Sydäntä lähellä ovat kasvien ja eläinten vuorovaikutus sekä eläinten käyttäytyminen. Uskoisin olevani myös luonnon sitkeä puolustaja ja tulistun luonnon turmelemisesta.
Aurinkopaneelien asennus on helppo tapa siirtyä uusiutuviin energiamuotoihin, mutta sitä jarruttavat kuntien kirjavat lupakäytännöt. Uusimaalaisen Hyvinkään kaupungin linja on tiukka. Kaupungin rakennustarkastaja Taru Nurminen vastaa kysymyksiin.
Hallitusneuvottelujen kuumia kysymyksiä on itsenäisen ympäristöministeriön säilyttäminen tai lakkauttaminen. Suomen Luonto tavoitti keskustan puoluesihteeri Timo Laanisen kommentoimaan asiaa.
Helsingin Sanomat kertoi, että Metsähallitus kaavailee laajoja hakkuita Teijon suunniteltuun kansallispuistoon, mutta Metsähallituksen suunnittelupäällikkö Niklas Björkqvist kiisti. Hän vastaa nyt Suomen Luonnon kysymyksiin.
Merimetsojen pesälaskennoissa löydettiin tänä kesänä 24 000 pesää, tiedottaa Suomen ympäristökeskus. Lisäystä edellisvuoteen on 3 800 pesää eli 19 prosenttia.