Itämerelle viime talvena tulleesta suolapulssista tiedetään nyt enemmän. Kehittämispäällikkö Juha Flinkman Suomen ympäristökeskuksesta vastaa Suomen Luonnon kysymyksiin.
Juha Flinkman Tvärminnen eläintieteellisellä asemalla. Kuva: Antti Halkka.
Teksti: Antti Halkka
Itämerelle viime talvena tulleesta suolapulssista tiedetään nyt enemmän. Kehittämispäällikkö Juha Flinkman Suomen ympäristökeskuksesta vastaa Suomen Luonnon kysymyksiin.
Juha Flinkman Suomen ympäristökeskuksesta, Itämeri sai talvella suuren määrän suolaista vettä, milloin suolapulssi saapuu Suomen vesille?
Heinäkuun lopussa suolainen vesi oli ruotsalaisten merentutkimusalus Arandalla tekemien mittausten mukaan täyttänyt koko Gotlannin syvänteen eli suolainen vesi on jo aivan alueemme eteläpuolella. Sieltä se saapuu pikku hiljaa kohti Suomenlahtea ja muita eteläisiä merialueitamme. Valitettavasti vain vesi ei enää ole enää kovin hapekasta. Sen happi on kulunut ja alkuperäinen vesi on sekoittunut hapettomaan veteen.
Mikä merkitys tällä on?
Itämeren syvänteiden happitilanteen korjaantuminen näyttää rajoittuvan meren eteläosiin. Nähtiin, että yksi suolapulssi ei voi korvata pitkään jatkunutta happivajetta koko Itämeren laajalla syvännealueella. Tarvittaisiin uusi pulssi ja sellainen voi olla mahdollista, sillä vielä 1960- ja 1970-luvuilla nähtiin suolapulssien sarjoja.
Onko pulssilla lainkaan vaikutuksia Suomessa?
Suolapitoisuus nousee varmasti meidänkin vesillämme ensi vuonna hieman etelässä. Meillä vaikutukset eivät ole vain suotuisia, sillä pintaan voi nousta pohjalta myös ravinteita, jotka aiheuttavat rehevöitymistä. Suomenlahdella vesi voi myös kerrostua selvemmin, mikä estää pohjan tuulettumista. Itämeren pääaltaan happikatovuodet ovat olleet Suomenlahden pohjilla melko hyvähappisia.
Mutta koko Itämerelle pulssi on hyväksi?
Etelässä esimerkiksi Bornholmin allas on nyt runsashappinen. Turskan kudulla on Itämeren eteläosissa hyvät edellytykset ja sieltä turskia tulee myös tänne. Kun ylikalastus on saatu Itämerellä kuriin, edellytykset turskan runsastumiselle ovat olemassa.
Milloin saadaan lisätietietoa?
Arandalla on elokuussa suomalainen seurantamatka, joka tuo osaltaan lisäselvyyttä.
Itämeren äärellä odotellaan nyt suolapulssin vaikutuksia. Kuva: Antti Halkka.
🌍 Luotettavaa ja tutkittua tietoa luonnosta ja ympäristöstä Palkittua ja asiantuntevaa luontojournalismia. 🔓 Tilaajana opit tuntemaan luontoa ja eri lajeja ja saat syvällistä tietoa muuttuvasta ympäristöstämme Tilaukseen sisältyy rajaton pääsy digiarkistoon.
🌿 Tilaamalla Suomen Luonnon tuet luonnonsuojelutyötä. Tuottomme käytetään Suomen luonnonsuojeluliiton työhön.
📌 Tilaa nyt – ensimmäinen kuukausi vain 1 €!
Lehti + Digitilaus sisältää
10 painetun lehden numeroa vuodessa.
lehtiartikkelit lisämateriaaleineen (videoita, ääniä, lisäkuvia) helposti verkossa luettavassa muodossa.
Antti Halkka toimii Suomen Luonnon toimituspäällikkönä. Hän kirjoittaa lehteen ja sen verkkosivuille luonto- ja ympäristöaiheista. Sää- ja ilmastoasiat ovat yksi kiinnostuksen kohteista.
Sed quia consequuntur magni dolores eos qui ratione voluptatem sequi nesciunt. Sed quia consequuntur magni dolores eos qui ratione voluptatem sequi nesciunt.
Nodularia spumigena on yksi Itämeren sinilevälauttojen valtalajeista. Se tuottaa nodulariini-nimistä myrkkyä, joka vaurioittaa maksaa, joten kaikenlaista altistumista on syytä välttää.
Korvameduusat valtaavat Suomenlahden ja Saaristomeren loppukesällä. Ne tainnuttavat saaliinsa pyyntilonkeroidensa polttiaissoluilla, mutta ihmisen ihoa niillä ei läpäise.