Kuinka käy eläinten talvilevon, jos sää on leuto ja märkä? Vaihtaako esimerkiksi karhu paikkaa, jos pesä kastuu?

Useimmiten talviunta – tai horrosta viettävät eläimet osaavat vaistomaisesti asettua levolle paikkaan, joka pysyy kuivana vaikka levon alettua olisi edelleen leutoa ja sateista.

Mutta jos alusta alkaa olla märkä, muutto on ilman muuta edessä ainakin talvensa unessa viettäviltä. Näin oli ilmeisesti käynyt vuodenvaihteen jälkeen Vantaan Riipilässä tallustelleelle karhulle. Jälkien perusteella sen arveltiin olevan nuori yksilö ja talviunipaikan valinnassa siis aika kokematon. Kun pakkaset palasivat, ei uusia jälkiä liene näkynyt. Kaipa nalle löysi uuden uinailupaikan.

Horrokseen vaipuneelta siililtä, tammihiireltä, koivuhiireltä ja lepakoilta paikan vaihto ei käsittääkseni onnistu. Olisi ilmeisesti kohtalokasta herätä horroksesta niin perusteellisesti, minkä liikkeellelähtö ja uuden paikan etsiminen vaativat. Sama pätee vielä varmemmin käärmeisiin, liskoihin, sammakoihin ja aikuismuodossa horrostaviin selkärangattomiin.

Haluatko lukea koko jutun?

Oletko jo tilaaja? Kirjaudu tästä

TILAA NYT!

🌍 Luotettavaa ja tutkittua tietoa luonnosta ja ympäristöstä
Palkittua ja asiantuntevaa luontojournalismia.

🔓 Tilaajana opit tuntemaan luontoa ja eri lajeja ja saat syvällistä tietoa muuttuvasta ympäristöstämme
Tilaukseen sisältyy rajaton pääsy digiarkistoon. 

🌿 Tilaamalla Suomen Luonnon tuet luonnonsuojelutyötä.
Tuottomme käytetään Suomen luonnonsuojeluliiton työhön.

📌 Tilaa nyt – ensimmäinen kuukausi vain 1 €!

Lehti + Digitilaus sisältää

• 10 painetun lehden numeroa vuodessa.
• lehtiartikkelit lisämateriaaleineen (videoita, ääniä, lisäkuvia) helposti verkossa luettavassa muodossa.
• vain verkossa julkaistavat jutut.
• näköislehden.
• arkiston vuodesta 1941.

Valitse Lehti+Digi

Digitilaus sisältää

• lehtiartikkelit lisämateriaaleineen (videoita, ääniä, lisäkuvia) helposti verkossa luettavassa muodossa.
• vain verkossa julkaistavat jutut.
• näköislehden.
• arkiston vuodesta 1941.

Valitse Digi