Eläkkeellä oleva ympäristöneuvos Seppo Vuolanto näkee huolestuttavia merkkejä tavassa, jolla kaivostoiminnan ympäristöhaittoja katsotaan läpi sormien.

Suomen Luonnon Suora linja -palsta kertoi viime kuussa Suomen ympäristökeskuksen ponnisteluista Venäjän Laukaan- eli Lugajoen puhdistamiseksi. Eläkkeellä oleva ympäristöneuvos Seppo Vuolanto on tähän tyytyväinen, mutta muistuttaa, että omassakin pesässä olisi kiireistä korjattavaa. Mitä esimerkiksi?
Olen ollut hyvin yllättynyt siitä, että Talvivaaran kaivosta ei saada kuriin, vaan päästöt saavat vapaasti levitä ympäristöön. Se on kuitenkin iso, uusi tuotantolaitos eikä vanhaa, Neuvostoliiton aikaista tekniikkaa, kuten Lugajoen fosforitehtaan vanhat synnit. Meillä on hyvä lainsäädäntö, jolla Talvivaara voitaisiin hoitaa kuntoon.

Ympäristökeskukset sijoitettiin pari vuotta sitten Elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksiin (ELY), työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) ohjaukseen. Onko ympäristön ääni nyt hukkunut?
Ilmiselvästi näyttää siltä. Aiemmin ympäristöhallinnossa on ollut selvää, että ollaan ympäristönsuojelun asialla. Onko enää?

Voitko tarkentaa, kuinka ympäristön ääni katoaa?
Isoja, Talvivaaran kaivoksen kokoisia asioita käsitellään varmasti Ely-keskuksessa johtoryhmässä tai vastaavassa. Siellä tehty linjaus ohjaa alempia tasoja. Yksittäinen ympäristövirkamies ei voi toimia vastoin näitä linjauksia. TEM:n tehtävä taas on elinkeinojen edistäminen. Tämä ei voi olla heijastumatta siihen, miten suuri painoarvo ympäristöasioille jää Ely-keskuksissa.

Kyse ei ole vain Talvivaarasta?
Ei. Kiinnitin huomiota, kun Ylellä haastateltiin virkamiestä, joka vastaa Raahen Laivakankaan kultakaivoksen valvonnasta. Hän sanoi, että keinoja olisi kyllä käytössä, jopa kaivoksen sulkemiseen, mutta se ei ole realistista.

Toisin sanoen jotkin muut asiat ovat tärkeämpiä kuin ihmisten elinympäristö. Kuka asiaan voisi vaikuttaa?
Tämä on ministeritason asia. Korostan vielä, että lainsäädäntöä ei tarvitse muuttaa. Hallinnolla on käytössään kaikki työkalut, joilla tällainen asia voidaan hoitaa kuntoon. Ja virkamiehillä on varmasti uskallusta. Mutta ilmapiirin tulee olla sellainen, että jos jokin asia halutaan kuntoon, kaikkia laissa olevia keinoja voidaan tarvittaessa käyttää.

Mitä nyt täytyisi tehdä?
Pitäisi selvittää, missä kohdassa virhe on tapahtunut. Ilmiselvästi jotain on mennyt pieleen, kun viranomainen on arvioinut ympäristövaikutuksia Talvivaaran ympäristölupaa varten. Hallinto ei voi itse arvioida, mikä on mennyt vikaan, vaan tarvitaan ulkopuolinen, perinpohjainen selvitys koko tapauksesta. Poliisitutkinta ei riitä, koska siinä tutkitaan vain, ylittyykö syyttämiskynnys.

Haluatko lukea koko jutun?

Oletko jo tilaaja? Kirjaudu tästä

TILAA NYT!

🌍 Luotettavaa ja tutkittua tietoa luonnosta ja ympäristöstä
Palkittua ja asiantuntevaa luontojournalismia.

🔓 Tilaajana opit tuntemaan luontoa ja eri lajeja ja saat syvällistä tietoa muuttuvasta ympäristöstämme
Tilaukseen sisältyy rajaton pääsy digiarkistoon. 

🌿 Tilaamalla Suomen Luonnon tuet luonnonsuojelutyötä.
Tuottomme käytetään Suomen luonnonsuojeluliiton työhön.

📌 Tilaa nyt – ensimmäinen kuukausi vain 1 €!

Lehti + Digitilaus sisältää

• 10 painetun lehden numeroa vuodessa.
• lehtiartikkelit lisämateriaaleineen (videoita, ääniä, lisäkuvia) helposti verkossa luettavassa muodossa.
• vain verkossa julkaistavat jutut.
• näköislehden.
• arkiston vuodesta 1941.

Valitse Lehti+Digi

Digitilaus sisältää

• lehtiartikkelit lisämateriaaleineen (videoita, ääniä, lisäkuvia) helposti verkossa luettavassa muodossa.
• vain verkossa julkaistavat jutut.
• näköislehden.
• arkiston vuodesta 1941.

Valitse Digi