Vesilinnut voivat vaikuttaa uintisyvyyteensä säätelemällä ominaispainoaan.
Kuva: Jaana Talvinen, Havaintokirja
Teksti: Seppo Vuolanto
Kuinka vesilinnut, esimerkiksi härkälintu, pystyvät säätelemään uintisyvyyttään? Välillä ne uivat niin syvällä, että selästä näkyy vain matala kaistale, välillä hyvinkin korkealla.
Lintujen keuhkoihin liittyy erityinen ilmapussijärjestelmä. Säätelemällä keuhkojen ja ilmapussien ilmamäärää vesilinnut pystyvät muuttamaan ominaispainoaan ja vaikuttamaan uintisyvyyteensä.
Keväällä soidinaikaan etenkin urokset ovat mahdollisimman kookkaita ja näyttävät kirkkaita värejään naaraille ja kilpakosijoilleen. Tällöin kellutaan kuin korkit. Vastaavasti taas poikasia hoidettaessa ja sulkasadon aikaan pitää yrittää piilotella mahdollisimman näkymättömissä. Uikut, joihin härkälintu kuuluu, saattavat uida niin syvällä, että vain pää näkyy vedenpinnan yläpuolella.
🌍 Luotettavaa ja tutkittua tietoa luonnosta ja ympäristöstä Palkittua ja asiantuntevaa luontojournalismia. 🔓 Tilaajana opit tuntemaan luontoa ja eri lajeja ja saat syvällistä tietoa muuttuvasta ympäristöstämme Tilaukseen sisältyy rajaton pääsy digiarkistoon.
🌿 Tilaamalla Suomen Luonnon tuet luonnonsuojelutyötä. Tuottomme käytetään Suomen luonnonsuojeluliiton työhön.
📌 Tilaa nyt – ensimmäinen kuukausi vain 1 €!
Lehti + Digitilaus sisältää
10 painetun lehden numeroa vuodessa.
lehtiartikkelit lisämateriaaleineen (videoita, ääniä, lisäkuvia) helposti verkossa luettavassa muodossa.
Isokoskelo on sopeutunut erinomaisesti sukeltavaan elämäntyyliin. Näitä karaistuneita lintuja jää meille usein paljonkin talvehtimaan. Toisaalta isokoskelo on myös ensimmäisiä muuttolintujamme.
Gotlannissa kelpaa lintuharrastajan lomailla. Siivekkäitä voi havainnoida maisemamatkailun lomassa ja kulttuurikohteeksikin löytyy museollinen lintumaalari Lars Jonssonin töitä.
Voiko sisilisko tottua ihmisiin ja kesyyntyä? Matelijoiden muistia ja oppimista on tutkittu verrattain vähän, mutta vaikuttaa siltä, että ne ovat luultua älykkäämpiä.