Makean vadelman satokausi alkaa heinäkuun lopussa ja kestää elokuulle. Punainen herkku on yleinen Etelä- ja Keski-Suomessa Oulun korkeudelle saakka.

Vadelmaa on ennen käytetty kuumelääkkeenä sekä vatsavaivoihin. Marjat sisältävätkin paljon kuitua, jopa 3,7 grammaa sataa grammaa kohden. Lisäksi niissä on runsaasti C-vitamiinia ja kivennäisaineita kuten magnesiumia, kalsiumia ja fosforia.

Vadelmapensaat kasvavat esimerkiksi lehtomaisilla ja tuoreilla kankailla, metsien reunamilla, hakkuuaukeilla ja tienvarsilla. Vadelma vaatii paljon valoa, joten marjasato vähenee heti, kun kasvupaikalle ilmaantuu sitä varjostavaa kasvillisuutta.

Marjassa voi silloin tällöin kiemurrella vaalea mato, joka on yleensä vattukuoriaisen toukka. Aikuinen vattukuoriainen on noin viiden millin pituinen, harmaanruskea, kellertävien karvojen peittämä kovakuoriainen. Naaras munii vadelman kehittyviin kukkiin ja raakileisiin yksittäisiä munia.

Haluatko lukea koko jutun?

Oletko jo tilaaja? Kirjaudu tästä

TILAA NYT!

🌍 Luotettavaa ja tutkittua tietoa luonnosta ja ympäristöstä
Palkittua ja asiantuntevaa luontojournalismia.

🔓 Tilaajana opit tuntemaan luontoa ja eri lajeja ja saat syvällistä tietoa muuttuvasta ympäristöstämme
Tilaukseen sisältyy rajaton pääsy digiarkistoon. 

🌿 Tilaamalla Suomen Luonnon tuet luonnonsuojelutyötä.
Tuottomme käytetään Suomen luonnonsuojeluliiton työhön.

📌 Tilaa nyt – ensimmäinen kuukausi vain 1 €!

Lehti + Digitilaus sisältää

• 10 painetun lehden numeroa vuodessa.
• lehtiartikkelit lisämateriaaleineen (videoita, ääniä, lisäkuvia) helposti verkossa luettavassa muodossa.
• vain verkossa julkaistavat jutut.
• näköislehden.
• arkiston vuodesta 1941.

Valitse Lehti+Digi

Digitilaus sisältää

• lehtiartikkelit lisämateriaaleineen (videoita, ääniä, lisäkuvia) helposti verkossa luettavassa muodossa.
• vain verkossa julkaistavat jutut.
• näköislehden.
• arkiston vuodesta 1941.

Valitse Digi