Parin vuoden aikana tehtävät päätökset ratkaisevat, tuhotaanko merkittävä osa Helsingin arvokkaista luontoalueista rakentamisella. Kaupunkisuunnittelulautakunnassa hyväksytty Visio sisältää tässä suhteessa paljon vaarallisia aineksia. Joitain ehdotuksia voisi luonnehtia jopa röyhkeydeksi.
Helsingin Kivinokka on osa Viikin–Vanhankaupunginlahden arvokasta luontoaluetta. Kuva: Hannu Vallas.
Teksti: Jorma Laurila
Pääkaupunkimme viehätysvoima ja viihtyisyys perustuvat aivan keskeisesti mereiseen luontoon ja laajoihin viheralueisiin. Vihreyttä on vuosien mittaan nakerrettu, ja monin paikoin kaupunkirakenteen tiivistämiseen on ollut perusteita. Nyt tilanne on kuitenkin muuttumassa tuhoamiseksi.
Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston uudessa ”visiossa” on tyrmääviä esityksiä, ja siinä on muutamin kohdin saavutettu taso, jota voisi luonnehtia röyhkeydeksi. Luontoarvoista ei piitata enää juuri ollenkaan.
Häikäilemättömin esimerkki on suunnitelma, jossa rakentaminen tuotaisiin aivan kiinni luonnoltaan maailman mitassakin arvokkaan Viikin–Vanhankaupunginlahden suojelualueeseen. Myös tärkeimpiä osia sen puskurivyöhykkeestä on ”visioitu” rakennettavaksi, muun muassa upea tervaleppälehto. Suunnittelijoita ei näytä kiinnostavan, että kaupungin ympäristökeskus on esittänyt sitä painavin perustein suojeltavaksi. Kaksi muuta hienoa luontokohdetta, Kivinokka ja Vartiosaari, ovat olleet pitkään epävarmuuden tilassa. Kumpaankin kohdistuu rakentamispaineita, vaikka myös suojeluvaihtoehto on ainakin vielä mukana.
Suunnitelmassa rakentamista (keltaisella) vietäisiin Viikissä aivan kiinni suojelualueeseen ja suojavyöhyke jäisi kerrostalojen alle. Kuva: Kaupunkisuunnitteluvirasto.
Kivinokka on olennainen osa Vanhankaupunginlahden kokonaisuutta, ja sillä on huomattavia luontoarvoja sekä suuri merkitys kaupunkilaisten virkistysalueena.
Vartiosaarta on luonnehdittu itäiseksi Seurasaareksi, jota olisi syytä kehittää nimenomaan virkistysalueena. Saaren luontoarvot eivät kuitenkaan näyttäisi olevan turvassa edes kaikilta vihreiltä poliitikoilta. Osmo Soininvaara, kaupunkisuunnittelulautakunnan varapuheenjohtaja, on todennut, että rakentaminen voisi sopia, jos raitiolinjasta saadaan varmuus. Vartiosaaren luonto- ja virkistysarvot voitaisiin siis jyrätä ratikoilla!
”Visiota” on perusteltu Helsingin väkiluvun kasvulla ja jostain syystä sen pohjaksi on valittu jyrkimmän kasvun vaihtoehto. ”Vision” mukaan ”kaupunkirakenteen tiivistyminen edellyttää virkistysalueitten osalta laadun painottamista määrän sijaan”. Se tietäisi kaupunkilaisille rakkaiden lähimetsien ja lähirantojen rakentamista.
Asian pitää olla päinvastoin: kaupunkirakenteen tiivistäminen vaatii vastapainokseen riittävästi luonto- ja virkistysalueita. Niillä on monissa tutkimuksissa todettu olevan keskeinen merkitys asukkaiden viihtyvyydelle ja terveydelle.
Lähivuosina ratkaistaan runnellaanko Helsingin luontokasvot. Asukkaiden kannattaa ärhäkkäästi puolustaa luontopaikkojaan.
🌍 Luotettavaa ja tutkittua tietoa luonnosta ja ympäristöstä Palkittua ja asiantuntevaa luontojournalismia. 🔓 Tilaajana opit tuntemaan luontoa ja eri lajeja ja saat syvällistä tietoa muuttuvasta ympäristöstämme Tilaukseen sisältyy rajaton pääsy digiarkistoon.
🌿 Tilaamalla Suomen Luonnon tuet luonnonsuojelutyötä. Tuottomme käytetään Suomen luonnonsuojeluliiton työhön.
📌 Tilaa nyt – ensimmäinen kuukausi vain 1 €!
Lehti + Digitilaus sisältää
10 painetun lehden numeroa vuodessa.
lehtiartikkelit lisämateriaaleineen (videoita, ääniä, lisäkuvia) helposti verkossa luettavassa muodossa.
Helsingin Meri-Rastilan rantametsä aiotaan katkaista rakentamisella. Asia on kaupunginvaltuustossa huomenna keskiviikkona 11.12. 2013. Janne Käpylehto kuvasi pikku kopterillaan metsästä ilmakuvaa, josta näkee näin talvellakin miten yhtenäinen metsä on kyseessä. Raskas rakentaminen tulisi paikoin vain 80 metrin päähän rannasta.
Kaavoituksen uhkaama Vartiosaari on tuntemattominta Helsinkiä. Lue Suomen Luonnon numerossa 3/2011 julkaistu artikkeli Vartiosaaresta ja sen luontoarvoista. Aihe on nyt ajankohtainen, sillä saareen suunnitellaan 5000-7000 asukkaan kaupunginosaa.
Yli 7000 henkilöä on allekirjoittanut adressin, jossa Helsingin Kivinokan alue halutaan säilyvän virkistyskäytössä. Kivinokka-aktiivit luovuttivat adressin 11.2. Helsingin kaupunkisuunnittelusta vastaavalle apulaiskaupunginjohtajalle Hannu Penttilälle.
