Suomi on jäänyt katsomaan sivusta, kun muissa Pohjoismaissa rakennetaan modernia energiajärjestelmää.
Hallitus luopui tavoitteesta nostaa tuulivoima yhdeksään terawattituntiin 2025 mennessä. Kuvassa Ahvenanmaan Båtskär. Kuva: Antti Halkka
Teksti: Antti Halkka
LÄHES VIIDENNES ostetuista henkilöautoista on Norjassa sähköautoja, ja maassa on jo noin 70 000 täyssähköautoa. Viime vuonna määrä kasvoi 31 000:lla. Tanskassa rakennettiin juuri Pohjoismaiden suurin, 61 000 kilowatin aurinkosähkövoimala. Ruotsi tuotti viime vuonna tuulella sähköä melkein yhtä paljon kuin Suomi ydinvoimalla.
Suomesta tällaisia uutisia ei ole kerrottavana.
Meillä on 700 täyssähköautoa. Aurinkosähkössä Suomen suurimpia ovat Oulun 400 kilowatin ja Helsingin kevääksi valmistuva 800 kilowatin laitos. Ero naapureihin on huikea.
Suomi on jäänyt katsomaan sivusta, kun muissa Pohjoismaissa rakennetaan modernia energiajärjestelmää.
Juha Sipilän hallitus ei tuo muutosta asiaan. Tuulivoiman jo hyvän etenemisen hallitus päätti ohjelmassaan jäädyttää, eikä avauksia aurinkoenergian tai sähköautojen puolesta ole tulossa. Öljyn käyttö näyttää kääntyneen viime vuonna kasvuun. Öljy on saanut uutta suosiota, sillä hallitus ei ole verotuksella jarruttanut öljytuotteiden hinnan laskua.
SIPILÄN HALLITUKSEN energiapolitiikan ytimessä ei ole päästöjen vähentäminen tai edullinen energia.
Hallituksen energialinjaukset on rakennettu puun ja turpeen käytön suosimisen ympärille. Turve on fossiilista energiaa. Bioenergian lisääminen on puolestaan nykyisin maailmalla vastatuulessa, koska tutkimus on tuonut esiin sen haitat.
Euroopan lintujensuojelujärjestö BirdLife ja Euroopan kansallisten ympäristöjärjestöjen yhteenliittymä EEB näkevät, että bioenergian hallitsematon lisääminen on uusi vaara luonnon monimuotoisuudelle. Lisäksi ilmastohyödyt ovat kyseenalaiset.
Suomen ympäristökeskuksen tutkija Sampo Soimakallio piti äskettäin Yle1:n Prisma Studio -tiedeohjelmassa suurena väärinkäsityksenä sitä, että bioenergia olisi avuksi akuutin ilmastonmuutoksen hillitsemisessä. Hyöty ei ehdi tulla, sillä puun poltossa vapautuu hiiltä, joka olisi metsässä säilynyt varastossa lahoamatta kymmeniäkin vuosia.
TOIVOTTAVASTI hallitus kuuntelee tutkijoita. Nyt Suomen uusiutuvien politiikka on puun varassa. Koska tiede ei pidä puuta hiilineutraalina, politiikka vaikuttaa sinisilmäiseltä.
Eurooppalaiset ympäristöjärjestöt vaativat biomassaa mukaan EU:n päästökauppajärjestelmään. Ne peräävät rajoja ja kestävyyskriteereitä biomassan polttamiselle niin, että vain vähäpäästöistä bioenergiaa tuetaan päästökaupassa. Tämä edellyttää todellisten ilmastovaikutusten arvioimista.
Todellisuus on metsässä vastassa hallitusta muuallakin. Kiusalliset tutkijat ovat huomanneet, että hakkuiden kasvattaminen lisää ilmastopäästöjä. Nykyinen suuntaus tehdä puusta ennen kaikkea sellua johtaa nopeisiin päästöihin, sillä paperi- ja pahvituotteet ovat lyhytikäisiä.
Vahtikoira-palstalla eri kirjoittajat tarttuvat ajankohtaisiin trendeihin ja ilmiöihin.
🌍 Luotettavaa ja tutkittua tietoa luonnosta ja ympäristöstä Palkittua ja asiantuntevaa luontojournalismia. 🔓 Tilaajana opit tuntemaan luontoa ja eri lajeja ja saat syvällistä tietoa muuttuvasta ympäristöstämme Tilaukseen sisältyy rajaton pääsy digiarkistoon.
🌿 Tilaamalla Suomen Luonnon tuet luonnonsuojelutyötä. Tuottomme käytetään Suomen luonnonsuojeluliiton työhön.
📌 Tilaa nyt – ensimmäinen kuukausi vain 1 €!
Lehti + Digitilaus sisältää
10 painetun lehden numeroa vuodessa.
lehtiartikkelit lisämateriaaleineen (videoita, ääniä, lisäkuvia) helposti verkossa luettavassa muodossa.
Antti Halkka toimii Suomen Luonnon toimituspäällikkönä. Hän kirjoittaa lehteen ja sen verkkosivuille luonto- ja ympäristöaiheista. Sää- ja ilmastoasiat ovat yksi kiinnostuksen kohteista.
Kesän uutisia on valtion suunnitelma avata Talvivaaran kaivostoiminta uudelleen. Se olisi melkoinen operaatio, sillä avolouhos on ollut viime vuodet vesivarastona. Siitä kaivettiin viimeksi malmia marraskuussa 2013. Sinä vuonna saatiin aikaan puolitoista uutta liuotuslohkoa aiemmin pilalle menneiden kahden viereen.
Suomalaiset suot ovat nauttineet kansainvälisestä huomiosta lähinnä loppukesäisin. Silloin suopotkupallon MM-kisat esiintyvät ulkomaisten medioiden Suomi-eksotiikkaa tarjoilevissa kevyissä jutuissa. Lokakuussa arvostettu yhdysvaltalainen Foreign Policy -lehti julkaisi erilaisen suojutun. Se käsitteli suomalaisen turveteollisuuden ympäristövaikutuksia, hiilidioksidipäästöjä, tuhoutuneita vesistöjä. ”The Peat Monster”, kuului reportaasin otsikko: turvehirviö.
Kaikki tietävät, että raha ei tuo onnea. Politiikkaa ohjataan kuitenkin rahan voimalla ja bruttokansantuotteen eli bkt:n perusteella. Sen vuoksi viime vuosina on etsitty tapoja, joilla onnellisuus voitaisiin saada mukaan kansantalouden mittareihin. Myönnän, että olen itsekin ollut innostunut näistä yritelmistä, joissa bkt:hen on pyritty liittämään ympäristön tilaa ja kansalaisten hyvinvointia kuvaavia numeroita.