Valkopäätiainen houkutteli kymmeniä ihmisiä Helsingin Fastholmaan
Harvinainen valkopäätiainen ilmestyi alkuviikosta Herttoniemen Fastholmaan. Myös Suomen Luonto kävi vierailemassa paikassa ja katsomassa, näkyisikö lintua.
Valkopäätiainen kuvattuna marraskuun lopussa Viikissä. Kuva: Mika Bruun
Teksti: Laura Salonen
Valkopäätiainen (Parus cyanus) ilmestyi Helsingin Herttoniemen Fastholmaan ja keräsi paikalle kymmenittäin lintuharrastajia. Eikä ihme, sillä lintu on varsin harvinainen vieras Suomessa, etenkin näin etelässä.
Valkopäätiaisen levinneisyysalue ulottuu Länsi-Venäjältä Siperian yli Tyynenmeren rannoille. Suomessa lintua tavataan harvoin, ja vuodesta 1973 lähtien siitä on tehty vain joitakin kymmeniä havaintoja eri puolilta maatamme. Valkopäätiaisen todennäköisiä pesintähavaintoja Suomessa on ainoastaan yksi.
Saapuessamme keskiviikkona iltapäivällä 2. joulukuuta Fastholman niemelle, paikalla on alle kymmenen lintubongaria. Lintuharrastajat Aulis ja Sirkka Juoperi kertovat nähneensä linnun aamuisella, ennen yhtätoista.
”Se oli kyllä vain hetken siinä, minäkin näin sen vain hätäisesti. Kuvia en ehtinyt ottamaan, hyvä että kiikareilla sai näkyviin”, Aulis Juoperi kertoo.
Miksi lintu sitten on niin ihmeellinen, että se kerää paikalle kymmenittäin ihmisiä?
”Aika harvaanhan sitä Suomessa tavataan. Meillekin tämä oli nyt elämänpinna”, sunnuntai- ja eläkeläisbongareiksi itseään kutsuvat Juoperit kertovat. Elämänpinnalla tarkoitetaan lintuslangissa ensimmäistä näkö- tai kuulohavaintoa uudesta lintulajista.
Valkopäätiaisen odottelua Fastholmassa.
Jatkamme kävelyämme Fastholman niemennokassa ja tapaamme lisää lintubongareita. Lintuharrastajat Markku Vakiala ja Janne Bruun arvioivat, että maanantaista saakka Fastholman niemessä on käynyt päivittäin noin 40-50 ihmistä katsomassa valkopäätiaista. Ruuhkaa on siis ollut. Bruun oli onnistunut näkemään linnun, mutta Vakiala odotteli vielä vuoroaan.
”Itse näin valkopäätiaisen viimeksi vuoden 1988 itsenäisyyspäivänä Kuhmossa. Lintu on todella kaunis, ja itsenäisyyspäivänä sen sinivalkoinen väritys toi mieleen Suomen lipun”, hän kertoo.
Valkopäätiainen on helppo tunnistaa valkoisen ja sinisen sekaisen höyhenpukunsa perusteella. Mikäli lintu ilmaantuu näkyviin, se on helppo erottaa. Vakiala ja Bruun uskovat valkopäätiaisen pysyttelevän alueella pidempään, joten mahdollisuuksia sen havaitsemiseen voi vielä tarjoutua.
Vaikka tiaista ei tällä hetkellä näy, on lintuharrastajia ilahduttamaan saapunut pieni varpuspöllö, joka istuskelee oksalla tarkkailemassa porukkaa. Markku Vakiala kehuu Fastholmaa loistavaksi paikaksi bongata lintuja ja luettelee pitkän listan eri lajeja, joita hän on itse onnistunut paikalla näkemään. Kotimatkalla törmäämme neljään metsäkauriiseen, jotka kummastelevat ohikulkijoita ja pinkaisevat sitten karkuun. Hieno paikka päästä hetkeksi keskelle luontoa, ja vain parinkymmenen minuutin päässä kaupungin vilskeestä.
🌍 Luotettavaa ja tutkittua tietoa luonnosta ja ympäristöstä Palkittua ja asiantuntevaa luontojournalismia. 🔓 Tilaajana opit tuntemaan luontoa ja eri lajeja ja saat syvällistä tietoa muuttuvasta ympäristöstämme Tilaukseen sisältyy rajaton pääsy digiarkistoon.
🌿 Tilaamalla Suomen Luonnon tuet luonnonsuojelutyötä. Tuottomme käytetään Suomen luonnonsuojeluliiton työhön.
📌 Tilaa nyt – ensimmäinen kuukausi vain 1 €!
Lehti + Digitilaus sisältää
10 painetun lehden numeroa vuodessa.
lehtiartikkelit lisämateriaaleineen (videoita, ääniä, lisäkuvia) helposti verkossa luettavassa muodossa.
Vastaa työajalla Suomen Luonnon verkkosivuista ja sosiaalisesta mediasta. Vapaa-ajalla retkeilee, ihastelee luontoa ja pohtii ekologisia valintoja arjessa.
Isokoskelo on sopeutunut erinomaisesti sukeltavaan elämäntyyliin. Näitä karaistuneita lintuja jää meille usein paljonkin talvehtimaan. Toisaalta isokoskelo on myös ensimmäisiä muuttolintujamme.
Jos jokainen veden äärellä lentävä valkea lintu on mielestäsi vain lokki, sinun kannattaa osallistua lokkikouluun. Täällä ei päntätä, vaan opetellaan helpot lajituntomerkit kuudesta lokkilajistamme. Lisäkurssina tiirat.
