Teisti (Pholis gunnellus) on hiljattain päätynyt uutena kalana ennätyskalojen listalle. Teisti ui Kokemäenjoen vesiensuojeluyhdistyksen verkkoon vesistöntarkkailun yhteydessä Porin Tahkoluodon edustalla. Nalkkiin jäänyt teisti oli 18,6 cm pitkä.
Teisti. Kuva: Pekka Tuuri
Teksti: Juhis Ranta
Teisti (Pholis gunnellus) on hiljattain päätynyt uutena kalana ennätyskalojen listalle. Teisti ui Kokemäenjoen vesiensuojeluyhdistyksen verkkoon vesistöntarkkailun yhteydessä Porin Tahkoluodon edustalla. Nalkkiin jäänyt teisti oli 18,6 cm pitkä.
Teisti on pohjoisten vesien kala. Sitä tavataan Suomen rannikolla noin Kotkasta Kaskisiin. Vieläkin pohjoisemmassa teistiä löytyy Huippuvuorten rannikolta, Jäämereltä ja Islannin rannikolta. Teistiä esiintyy myös Kanadan rannikolla ja Grönlannin länsirannikon eteläosissa.
Teisti saattaa muistuttaa elaskaa tai kivinilkkaa. Teistillä on kivinilkasta poiketen erillinen pyöreähkö pyrstöevä.
Kuoriutuessaan teistin poikaset nousevat pintaan ja kelluvat pintavirtausten mukana. Tällöin ne saattavat joutua runsaasti merivettä jäähdytykseen käyttävien teollisuuslaitosten uumeniin. Pintavedestä teistinpoikaset syövät planktonia kunnes ne ovat 1,5 senttimetrin pituisia ja laskeutuvat pohjaan.
Teisti. Kuva: Pekka Westerling/ KVVY
Kannan tila: Teististä on havintoja niukasti ja se piiloutuu hyvin tutkijoiltakin. Kannan tarkkaa määrää ja elinvoimaisuutta on vaikea arvioida.
Koko: 15–25 cm
Ulkomuoto: Teisti on pitkulainen. Puolet sen ruumiista on pyrstöä. Selkäevä on matala, piikikäs ja koko selän pituinen. Ruumis on sivuilta litistyneen näköinen ja takaosasta ihan litteä. Teistin pää on suhteellisen pieni. Sen alaleuka ylettyy yläleukaa edemmäs.
Kutu: Teisti kutee joulu-maaliskuussa. Kutuaika on poikkeuksellisen pitkä. Koiras valitsee pesäpaikaksi kivenkolon tai suuren simpukan kuoren. Kutu kiinnitetään joko yhdeksi möykyksi tai useampana halkaisijaltaan 3–4 senttimetrin kokoisina ryppäinä. Naaraassa on 1000–2000 munaa. Koiraan hedelmöitettyä munat se jää vahtimaan pesää, kunnes munat kuoriutuvat.
Ravinto: Teistin ravintoa ovat katkat, vesisiirat, Mysis-äyriäiset ja monisukasmadot. Toisinaan sille maistuu myös toisten kalojen mäti. Teisti on aktiivinen yöllä, jolloin se ruokailee.
Elinympäristö: Teisti piilottelee kivienkoloissa ja rakkolevän suojissa, siksi sitä havaitaan harvoin. Se viihtyy matalissa vesissä, ei juuri koskaan syvemmällä kuin 5–20 metrissä. Poikkeuksen muodostaa talvet, jolloin se saattaa viihtyä jopa 15–30 metrin syvyydessä. Rannikkovesistöt ovat teistille mieluisinta aluetta, mutta se on yleisempi ulkosaaristossa kuin mantereen lähellä.
Kalastus: Teistiä tavataan niin harvoin, että sitä ei juurikaan kalasteta.
Tiesitkö? Teisti nimi tulee ruotsinkielestä. Teisti on yksi riskilän (Cepphus grylle) ruokalistalla olevia kaloja. Riskilää kutsutaan Ruotsin Bohuslänin rannikolla nimellä tejst ja tästä tulee kalan nimi tejstefisk, josta se on lainattu suomenkieleen.
Teisti. Kuvitus: Wilhelm von Wright, Scandinaviens fiskar
Suomen ennätyskalarekisteriin kerätään tietoja ennätyskaloista ja ravuista. Jokaiselle kala- ja rapulajille on määrätty alin paino- tai pituusraja, jonka ylittävät yksilöt pääsevät Suomen ennätyskalalautakunnan tutkittavaksi ja hyväksyttäväksi. Isoiksi kasvavilla kaloilla ratkaiseva mitta on paino, pikkukaloilla ja ravuilla se on pituus. Ennätyskalalautakunnassa on jäsenenä useita järjestöjä, yliopistoja ja medioita.
🌍 Luotettavaa ja tutkittua tietoa luonnosta ja ympäristöstä Palkittua ja asiantuntevaa luontojournalismia. 🔓 Tilaajana opit tuntemaan luontoa ja eri lajeja ja saat syvällistä tietoa muuttuvasta ympäristöstämme Tilaukseen sisältyy rajaton pääsy digiarkistoon.
🌿 Tilaamalla Suomen Luonnon tuet luonnonsuojelutyötä. Tuottomme käytetään Suomen luonnonsuojeluliiton työhön.
📌 Tilaa nyt – ensimmäinen kuukausi vain 1 €!
Lehti + Digitilaus sisältää
10 painetun lehden numeroa vuodessa.
lehtiartikkelit lisämateriaaleineen (videoita, ääniä, lisäkuvia) helposti verkossa luettavassa muodossa.
Suomen Luonnon toimitusharjoittelija tammikuusta maaliskuun loppuun. Kirjoittaa ja valokuvaa juttuja sekä hoitaa kaikenlaisia toimituksen töitä. Haaga-Helian journalismin opintojen ohella Juhis nauttii musisoinnista ja luontoretkeilystä.
Isokoskelo on sopeutunut erinomaisesti sukeltavaan elämäntyyliin. Näitä karaistuneita lintuja jää meille usein paljonkin talvehtimaan. Toisaalta isokoskelo on myös ensimmäisiä muuttolintujamme.
Lehtohepokatin löytäminen pihapensaasta on aina elämys. Komean näköinen ja kokoinen otus ei näyttäydy mielellään, ja sirityksen paikallistaminenkin on vaikeaa.
